Vuosikertomus 2016

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2016

Markkinatilanne ja toimintaympäristö 2016

Suomen talous alkoi vahvistua loppuvuodesta. Kaikkien päätoimialojen luottamusindikaattoreiden trendi on nouseva, ja yhdistetty luottamusindikaattori nousi kesän jälkeen yli pitkän aikavälin keskiarvon. Suomen bruttokansantuote kasvoi tammi–syyskuussa 1,5 %. Myös kuluttajien luottamus nousi erityisesti vuoden lopussa yli pitkän aikavälin keskiarvon. Raskaan liikenteen kuljetusmäärät kääntyivät Liikenneviraston mukaan kasvuun pitkän laskukauden jälkeen huhtikuussa 2016 ja jatkoivat kasvua koko loppuvuoden.

Kohentunut tilanne näkyi Postin rahti- ja pakettivolyymeissa, jotka kehittyivät myönteisesti. Kehitys oli vuoden aikana myönteistä etenkin pakettien rajat ylittävässä kaupassa ja B2C-asiakassegmentissä. Posti liittyi maaliskuussa DHL:n kumppaniverkostoon, joka tarjoaa yhdenmukaiset ulkomaan pakettitoimitukset 16 Euroopan maassa.

Perinteisen postin jakeluvolyymien lasku ja paperisen viestinnän siirtyminen verkkoon jatkuivat. Tämä näkyy kotimaan jakelutuotteiden laskevissa volyymeissa. Kilpailijat ovat laajentaneet postinjakeluaan kesäkuussa voimaan tulleen postilain myötä. Postia jakaa tällä hetkellä Postin lisäksi 13 jakeluyhtiötä. Paperipohjaisten laskujen väheneminen ja kilpailutilanne näkyi myös OpusCapitassa erityisesti iPost-tuotteiden volyymeissa.

Venäjällä talous on supistunut kahden viime vuoden aikana, ja ruplan heikentyminen on vähentänyt kuluttajien ostovoimaa. Vuonna 2016 kesällä alkanut öljyn hinnan kohoaminen on vahvistanut myös ruplaa, joka vahvistui 20,3 %. Tämä alkoi heijastua myös reaalitalouteen. Sekä Suomen Pankki että OECD ennustavat Venäjällä vuodelle 2017 noin 1 %:n kasvua.

Postin yleispalveluvelvoite poistui 31.10.2016 alkaen kotimaan paketeista, mutta koskee edelleen kotimaasta ulkomaille lähetettäviä, enintään 10 kiloa painavia postipaketteja koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Eduskunta päätti kesäkuussa, että valtio saa vähentää omistustaan Posti Group Oyj:ssä. Valtion omistajapolitiikan periaatepäätöksen mukaisesti Posti Group Oyj:n omistuksesta 49,9 % siirtyy elokuussa 2016 perustettuun Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:hyn.

Muutokset johdossa

Postin uudeksi lakiasiainjohtajaksi ja laajennetun johtoryhmän jäseneksi nimitettiin maaliskuun 2016 alusta alkaen oikeustieteen kandidaatti, LL.M (Columbia University) Kaarina Ståhlberg.

DI Turkka Kuusisto nimitettiin Postipalveluiden johtajaksi ja Postin johtoryhmän jäseneksi elokuun 2016 alusta alkaen.

DI, EMBA Jani Jolkkonen nimitettiin Postin ICT- ja digitalisaatiojohtajaksi elokuun 2016 alusta alkaen. Jolkkonen jatkoi Postin johtoryhmän jäsenenä.

KTM Jussi Kuutsa aloitti Itella Venäjän johtajana 1.1.2017. Samalla hän luopui Posti Group Oyj:n hallitusjäsenyydestä.

Toiminnan tehostamisohjelma

Konsernin vuosien 2015–2016 toiminnan tehostamisohjelman 75 miljoonan euron säästötavoite saavutettiin vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen aikana. Säästöjä saavutettiin konsernin kaikilla osa-alueilla, etenkin tuotannon tehostamisesta sekä posti- että logistiikkatoiminnoissa, tietohallinnon kustannuksista sekä konsernin yleiskuluista.

Toimenpiteitä jatketaan edelleen konsernilaajuisesti toiminnan tehostamiseksi ja säästöjen saamiseksi muun muassa automaation keinoin. Konsernin tuotannollisissa sekä yleiskustannuksissa pyritään nettosäästöön, minkä lisäksi hankinnassa jatketaan vuosittaisia ostamisen säästötavoitteita.

Liikevaihto ja tulos 2016

Konsernin liikevaihto laski 2,5 % ja oli 1 607,6 (1 649,1) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi Suomessa 0,2 % ja laski muissa maissa 16,2 %. Kansainvälisen liikevaihdon osuus oli 14,4 % (16,8 %).

Työpäiviä oli vuonna 2016 yksi enemmän kuin edellisvuonna.

Konsernin oikaistu käyttökate oli 126,7 (128,2) miljoonaa euroa, 7,9 % (7,8 %).
Konsernin käyttökate heikkeni ja oli 116,0 (147,2) miljoonaa euroa, 7,2 % (8,9 %).

Konsernin oikaistu liiketulos oli 47,1 (47,6) miljoonaa euroa eli 2,9 % (2,9 %) liikevaihdosta.

Erityiserät olivat vuonna 2016 yhteensä -16,4 (+7,2) miljoonaa euroa. Liiketoimintojen erityiseriä kuvataan jäljempänä tarkemmin segmenttikohtaisten tulosarviointien yhteydessä. Posti Kiinteistöt myi Orimattilassa sijaitsevan Pennalan logistiikkakeskuksen RBS Nordisk Rentingille. Myyntivoitto kirjattiin erityiseriin muissa toiminnoissa.

Liiketulos heikkeni ja oli 30,7 (54,8) miljoonaa euroa eli 1,9 % (3,3 %) liikevaihdosta.

Tulos ennen veroja laski ja oli 29,5 (42,3) miljoonaa euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat 1,2 (12,5) miljoonaa euroa. Nettorahoituskuluihin vaikutti positiivisesti lainasaamisen arvonalentumisen peruutus ja ruplan kurssivoitot.

Oman pääoman tuottoprosentti oli 3,9 % (6,2 %).

Yleispalveluvelvoitteen piiriin kuuluvia lähetyksiä oli 6 % kaikista Postin lähetyksistä. Yleispalveluvelvoitteen alaisen toiminnan osuus oli 147,8 (154,8) miljoonaa euroa eli 9,2 % konsernin liikevaihdosta.


Konsernin avainluvut


 

2016

oikaistu

2015*

oikaistu

2014*

Liikevaihto, milj. euroa

1 607,6

1 649,1

1 867,1

Oikaistu käyttökate, milj. euroa

126,7

128,2

145,1

Oikaistu käyttökate, %

7,9

7,8

7,8

Käyttökate, milj. euroa

116,0

147,2

104,0

Käyttökate, %

7,2

8,9

5,6

Oikaistu liiketulos, milj. euroa

47,1

47,6

58,6

Oikaistu liiketulos, %

2,9

2,9

3,1

Liiketulos, milj. euroa

30,7

54,8

13,5

Liiketulos, %

1,9

3,3

0,7

Tulos ennen veroja, milj.euroa

29,5

42,3

3,2

Tilikauden tulos, milj. euroa

23,2

35,1

1,8

Liiketoiminnan rahavirta

63,1

81,9

93,2

Oman pääoman tuotto (12 kk), %

3,9

6,2

0,3

Sijoitetun pääoman tuotto (12 kk), %

5,1

6,4

1,9

Omavaraisuusaste, %

54,9

46,9

45

Nettovelkaantumisaste, %

-13,6

-10,9

17,9

Bruttoinvestoinnit, milj. euroa

100,4

66,8

63,6

Henkilöstö keskimäärin

20 632

22 219

24 617

Osingot, milj. euroa

60,0**

18,0

-

    

*) Tuloutusperiaatteen muutoksella oikaistut luvut
**) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle


Posti- paketti ja logistiikkapalvelut

Postin tuotteiden volyymit Suomessa kehittyivät edellisvuodesta seuraavasti:

  • Osoitteelliset kirjeet -7 % (-8 %)
  • Paketit +3 % (+2 %), josta B2C-paketit +7 % (+7 %)
  • Kotimaan rahti rahtikirjoissa mitattuna +7 % (-15 %)
  • Varastojen täyttöaste kauden lopussa 73 % (68 %)

Postin toimittamien pakettien määrä kasvoi ja oli 33,5 (32,4) miljoonaa pakettia.

Sähköisten kirjeiden (Netposti) määrä kasvoi 1 %. Netpostin käyttäjämäärä kasvoi 8 % ja oli vuoden lopussa 686 000 (636 000).

Posti-, paketti- ja logistiikkapalveluiden liikevaihto oli 1 321,6 (1 337,8) miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku johtui kotimaan jakelutuotteiden volyymien laskusta. Alkuvuonna voimaan tulleet hinnankorotukset kompensoivat osan volyymien laskun vaikutuksesta. Liikevaihtoa vahvistivat pakettipalveluiden kasvu sekä Veinen ja Kovalaisen yritysostot.

Posti- ja markkinointipalveluiden, Lehtipalveluiden, Pakettipalveluiden ja Logistiikkapalveluiden liikevaihto:
Liikevaihto, milj. euroa 2016 2015 Muutos
Posti- ja markkinointipalvelut 552,4 571,5 -3,4 %
Lehtipalvelut 164,3 169,6 -3,1 %
Pakettipalvelut 272,2 270,6 0,6 %
Logistiikkapalvelut 337,0 333,1 1,2 %

Posti- ja markkinointipalveluiden liikevaihtoa laski kotimaan jakelutuotteiden volyymien lasku. Kilpailijat ovat laajentaneet postinjakeluaan kesäkuussa voimaan tulleen postilain myötä. Kilpailijoiden postinjakelun laajentumisen vaikutukset Postin volyymeihin eivät olleet vielä merkittäviä. Lehtipalveluiden aiempaa lievempi lasku johtui asiakkaiden lähetystapojen muutoksista. Asiakkaat ovat siirtäneet tuotteita muun muassa osoitteettomasta suoramarkkinoinnista aikakauslehtiin. Pakettipalveluiden liikevaihto kasvoi. Kehitys oli myönteistä etenkin rajat ylittävässä kaupassa ja B2C-asiakassegmentissä. Pakettivolyymit kasvoivat Baltiassa 26 %. Pakettiautomaattien kautta kulkeneiden pakettien määrä kasvoi 29 %. Logistiikkapalveluissa kotimaan rahdin liikevaihto kasvoi myönteisen volyymikehityksen ja yritysostojen johdosta. Rahdin volyymit ovat kasvaneet nyt yhtäjaksoisesti huhtikuun 2016 jälkeen. Varastoliiketoiminnassa käsittelyvolyymit ja täyttöasteet kasvoivat.

Posti-, paketti- ja logistiikkapalveluiden oikaistu käyttökate vahvistui ja oli 91,0 (90,3) miljoonaa euroa, 6,9 % (6,8 %). Tähän vaikuttivat myönteisesti jatkuvat toiminnan tehostamistoimenpiteet tuotannossa, kiinteistöissä, palvelupisteverkostossa ja hallinnossa. Myös postipalveluissa tehdyt hinnankorotukset auttoivat osaltaan tuloksen pysymistä edellisvuoden tasolla huolimatta merkittävästä volyymilaskusta. Käyttökate heikkeni ja oli 76,9 (80,9) miljoonaa euroa, 5,8 % (6,0 %), mikä johtui pääosin edellisvuotta suuremmista henkilöstön uudelleenjärjestelyihin liittyneistä erityiseristä.

Liikevaihdon 1,2 %:n laskusta huolimatta oikaistu liiketulos oli edellisvuoden tasolla, 48,7 (49,2) miljoonaa euroa.

Tuloksen pysymiseen edellisvuoden tasolla vaikuttivat toiminnan tehostaminen ja vuoden 2016 alussa voimaan tulleet postimaksujen hinnankorotukset. Kilpailun kiristymisellä pakettiliiketoiminnassa oli negatiivinen vaikutus tulokseen.

Erityiseriä kirjattiin 14,1 (10,5) miljoonaa euroa. Suurin osa erityiseristä liittyy henkilöstön uudellenjärjestelyihin sekä katsaus- että vertailukaudella.

Liiketulos heikkeni ja oli 34,6 (38,7) miljoonaa euroa, mikä johtui pääosin suuremmista erityiseristä.

Posti siirtyi helmikuussa kuluttajille tarjottavien käteispalvelujen osalta Euroopassa yleisesti käytettyyn hinnoitteluun, jossa kaikilla kotimaan ja ulkomaan kirjelähetyksillä on omat taksat. Myös muihin käteismaksullisiin postipalveluihin tuli hinnankorotuksia.

Posti uudisti huhtikuussa jakelureittejä ja laajensi postinjakelua kohti iltaa. Muutos mahdollistaa postilähetysten lisäksi erilaisten palvelujen, pakettien ja tuotteiden toimittamisen aiempaa joustavammin kotiin asti myös illalla. Lisäksi Posti yksinkertaisti kirjeiden lähettämistä yhdistämällä kirjeen 1. ja 2. maksuluokan vuoden 2017 alusta alkaen.

Posti vahvisti asemaansa kansainvälisessä verkkokaupassa ja perusti Baltiaan noutopisteverkoston, joka palvelee kuluttajia ja yrityksiä Virossa, Latviassa ja Liettuassa kauppojen ja kioskien yhteydessä. Verkostossa on 1 200 lähetysten noutopistettä, ja se on Baltian laajin noutopistekokonaisuus. Lisäksi Posti liittyi DHL:n kumppaniverkostoon, joka tarjoaa yhdenmukaiset ulkomaan pakettitoimitukset 16 Euroopan maassa.

Stockmann ja Posti sopivat Hobby Hallin logistiikan toimintojen siirrosta Postille 1.5.2016 alkaen. Sopimus sisältää Hobby Hallin tuotteiden varastointipalvelut, verkkokaupan logistiikkapalvelut, kuten toimitukset ja tuotteiden palautuskeskuksen, sekä tuotteiden kuljetukset Hobby Hallin myymälään. Kaikki Hobby Hallin varastotyöntekijät siirtyivät Postin palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Posti allekirjoitti 1.6.2016 sopimuksen lämpösäädeltyyn logistiikkaan erikoistuneen Veinen koko osakekannan ostosta. Veine on kuljetus-, terminaali-, jakelu- ja varastopalveluja tarjoava kotimainen logistiikkayhtiö, jonka liikevaihto on noin 54 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 130. Kauppa saatiin päätökseen elokuussa 2016. Yritysosto tukee Postin strategiaa kasvaa elintarvikelogistiikan alueella. Posti ja Veine voivat yhdessä tarjota kilpailukykyisiä ja koko maan kattavia elintarvikelogistiikkaratkaisuja.

Posti osti lokakuussa elintarvikekuljetukseen erikoistuneen Kuljetus Kovalaisen ja jatkaa näin strategiansa mukaista kasvua elintarvikelogistiikassa ja lämpötilasäädeltyjen tuotteiden kuljetuksessa.

Palvelupisteverkoston uudistus on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Postilla oli vuoden lopussa Suomessa yhteensä 1 422 palvelupistettä, joista 479 oli pakettiautomaatteja.

Itella Venäjä

Paikallisessa valuutassa Itella Venäjän liikevaihto laski 3,9 %. Liikevaihtoon vaikuttivat negatiivisesti heikko taloustilanne ja bruttokansantuotteen lasku sekä logistiikkapalveluiden asiakkaiden tuotteiden kysynnän heikkeneminen.

Lasku oli voimakkainta sopimuslogistiikan kysynnässä sekä varastoinnin että käsittelyn osalta. Kysyntä oli vahvinta kuljetuspalveluissa etenkin lento- ja merirahdin ja terminaalien välisten kuljetusten osalta.

Euromääräinen liikevaihto laski 12,0 % ja oli 104,6 (118,9) miljoonaa euroa.

Oikaistu käyttökate heikkeni ja oli 2,6 (4,1) miljoonaa euroa, 2,5 % (3,5 %).
Käyttökate vahvistui ja oli 3,9 (-8,3) miljoonaa euroa, 3,7 % (-7,0 %).

Oikaistu liiketulos parani ja oli -4,0 (-5,1) miljoonaa euroa. Tulos parani edellisvuonna tehtyjen vuokravastuuvarausten purkautumisen, pienentyneiden poistojen sekä tehostustoimenpiteiden ja säästöjen ansiosta.

Varastojen täyttöaste laski vuodentakaisesta sekä Moskovassa että muilla alueilla. Varastojen täyttöaste oli joulukuun lopussa Moskovassa 75 % (86 %) ja muilla alueilla 82 % (90 %). Moskovan poikkeuksellisen alhainen täyttöaste johtui valmistautumisesta Krekshinon alueen vuokravaraston sulkemiseen vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Venäjällä talous on supistunut kahden viime vuoden aikana, ja ruplan heikentyminen on vähentänyt kuluttajien ostovoimaa. Vuoden 2016 kesällä alkanut öljyn hinnan kohoaminen on loppuvuonna vahvistanut ruplaa, joka vahvistui edellisvuodesta 20,3 %.

Liiketulos parani ja oli -2,7 (-25,0) miljoonaa euroa. Vertailukauden tulokseen (-25,0 miljoonaa euroa) sisältyi 7,5 miljoonaa euroa arvonalentumistappiota sekä 11,7 miljoonan euron varaus tappiollisista sopimuksista asiakasmenetykseen ja valuuttakurssin heikentymiseen liittyen.

Itella Venäjä osti maaliskuussa venäläisen kuriiriyhtiö MaxiPostin. MaxiPost on erikoistunut pakettien toimittamiseen verkkokauppatoimijoille. Yhtiö toimitti noin miljoona lähetystä vuonna 2016. MaxiPostin osto vahvistaa Itella Venäjän verkkokaupan ja pakettipalvelujen osaamista strategian mukaisesti.

Itella Venäjän investoinnit olivat 4,7 (2,9) miljoonaa euroa.


OpusCapita

OpusCapitan volyymit kehittyivät edellisvuoteen verrattuna seuraavasti:

  • Sähköiset transaktiot (vertailukelpoinen) +13 %
  • iPost-tuotteet -9 %

OpusCapitan kokonaistransaktiovolyymi oli 484 miljoonaa. Tämä sisältää tulostetut kirjeet, lähetetyt paperikirjeet ja sähköiset transaktiot. Sähköisten transaktioiden määrä oli 203 miljoonaa eli 42 % kokonaistransaktiovolyymistä. Perinteisen postin jakeluvolyymit laskevat, ja paperinen viestintä siirtyy yhä enemmän verkkoon. Tämä näkyy OpusCapitassa erityisesti iPost-tuotteiden laskevissa volyymeissa.

OpusCapitan liikevaihto laski 6,4 % ja oli 240,1 (256,7) miljoonaa euroa. Liikevaihdosta 59 % tuli Suomesta ja 41 % muista maista.

Oikaistu käyttökate heikkeni ja oli 19,1 (21,6) miljoonaa euroa, 7,9 % (8,4 %).
Käyttökate heikkeni ja oli 12,2 (21,4) miljoonaa euroa, 5,1 % (8,4 %).

Oikaistu liiketulos heikkeni ja oli 9,7 (14,5) miljoonaa euroa. Heikkeneminen johtui perinteisten printtivolyymien laskusta, Baltian paikallisia markkinoita palvelevan liiketoiminnan myynnistä sekä panostuksista uuteen strategiaan.

Katsauskaudella kirjattiin 11,1 (1,2) miljoonaa euroa erityiseriä, jotka liittyivät yritysjärjestelyihin ja uuden strategian mukaisiin henkilöstöjärjestelyihin.

Liiketulos heikkeni ja oli -1,4 (13,3) miljoonaa euroa.

OpusCapita myi 11.1.2016 Baltian paikallisia markkinoita palvelevat liiketoimintansa Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Myynti ei sisältänyt OpusCapitan globaaliin liiketoimintaan liittyviä palvelu- ja osaamiskeskuksia näissä maissa.

OpusCapita osti 25.4.2016 saksalaisen ohjelmistoyhtiö jCatalogin, jonka sähköisen kaupankäynnin, tuotekatalogi- ja toimittajahallinnan sekä hankintaprosessien ratkaisut täydentävät OpusCapitan hankinnasta maksuun -tarjontaa. Ohjelmistoyhtiöllä on noin 130 työntekijää Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ja sen liikevaihto vuonna 2015 oli noin 10 miljoonaa euroa. Yritysosto tukee OpusCapitan globaalin ostaja-toimittaja-ekosysteemin rakentamisstrategiaa ja laajentaa OpusCapitan maantieteellistä toiminta-aluetta.


 

Liiketoimintaryhmien avainluvut

 

miljoonaa euroa

2016

oikaistu

2015*

Muutos

Liikevaihto

     

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

1 321,6

1 337,8

-1,2 %

Itella Venäjä

104,6

118,9

-12,0 %

OpusCapita

240,1

256,7

-6,4 %

Muut toiminnot

5,1

8,7

-41,5 %

Sisäinen myynti

-63,9

-72,9

 

Konserni yhteensä

1 607,6

1 649,1

-2,5 %

       

Oikaistu käyttökate

     

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

91,0

90,3

0,7 %

Itella Venäjä

2,6

4,1

-37,7 %

OpusCapita

19,1

21,6

-11,8 %

Muut toiminnot

14,1

12,1

16,3 %

Konserni yhteensä

126,7

128,2

-1,1 %

       

Käyttökate

     

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

76,9

80,9

-5,0 %

Itella Venäjä

3,9

-8,3

 

OpusCapita

12,2

21,4

-43,0 %

Muut toiminnot

23,1

53,2

-56,6 %

Konserni yhteensä

116,0

147,2

-21,2 %

       

Oikaistu käyttökate, %

     

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

6,9 %

6,8 %

 

Itella Venäjä

2,5 %

3,5 %

 

OpusCapita

7,9 %

8,4 %

 

Konserni yhteensä

7,9 %

7,8 %

 
       

Käyttökate, %

     

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

5,8 %

6,0 %

 

Itella Venäjä

3,7 %

-7,0 %

 

OpusCapita

5,1 %

8,4 %

 

Konserni yhteensä

7,2 %

8,9 %

 
       

Oikaistu liiketulos

     

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

48,7

49,2

-0,9 %

Itella Venäjä

-4,0

-5,1

 

OpusCapita

9,7

14,5

-33,4 %

Muut toiminnot

-7,3

-11,0

 

Konserni yhteensä

47,1

47,6

-1,1 %

       

Liiketulos

     

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

34,6

38,7

-10,5 %

Itella Venäjä

-2,7

-25,0

 

OpusCapita

-1,4

13,3

 

Muut toiminnot

0,2

27,8

-99,1 %

Konserni yhteensä

30,7

54,8

-44,0 %

       

Oikaistu liiketulos, %

     

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

3,7 %

3,7 %

 

Itella Venäjä

-3,8 %

-4,3 %

 

OpusCapita

4,0 %

5,7 %

 

Konserni yhteensä

2,9 %

2,9 %

 
       

Liiketulos, %

     

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

2,6 %

2,9 %

 

Itella Venäjä

-2,6 %

-21,0 %

 

OpusCapita

-0,6 %

5,2 %

 

Konserni yhteensä

1,9 %

3,3 %

 
       

*) Tuloutusperiaatteen muutoksella oikaistut luvut

     
       
       

Rahoitus ja investoinnit

Konsernin liiketoiminnan rahavirta ennen investointeja oli 63,1 (81,9) miljoonaa euroa.

Rahavirtalaskelman mukaiset investoinnit olivat 92,3 (55,9) miljoonaa euroa. Vuoden aikana investoitiin lämpötilasäädeltyihin kuljetuksiin erikoistuneiden Veinen ja Kuljetus Kovalaisen, ohjelmistoyritys jCatalogin ja kuriiriyhtiö MaxiPostin yritysostoihin. Lisäksi investoitiin tietojärjestelmiin, kuljetuskalustoon ja tuotantohankkeisiin.

Divestoinneista saatiin rahavaroja 78,0 (136,4) miljoonaa euroa. Niistä merkittävimmät olivat kiinteistöjen myynti Orimattilassa syyskuussa ja Pirkkalassa elokuussa sekä OpusCapitan Baltian paikallisia markkinoita palvelevien liiketoimintojen myynti BaltCapille tammikuussa.

Likvidit varat olivat katsauskauden lopussa 159,9 (258,9) miljoonaa euroa ja käyttämättömät sitovat luottolimiitit olivat 150,0 (150,0) miljoonaa euroa. Konsernin korollinen velka oli 132,1 (290,3) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 54,9 % (46,9 %) ja nettovelkaantumisaste -13,6 % (-10,9 %). % (17,2 %).

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tutkimus- ja kehitystoiminnasta aiheutuneita kuluja oli 13,9 (12,9) miljoonaa euroa eli 0,9 % (0,8 %) konsernin liiketoiminnan menoista vuonna 2016.

Posti-, paketti- ja logistiikkapalveluissa pilotoitiin ja lanseerattiin useita datapalveluja (IoT) sekä kehitettiin jakajille suunnattuja mobiililaitteita hyödyntäviä palveluja. Laitteiden avulla Posti voi myydä palveluja, tehostaa toimintaa sekä parantaa laatua ja asiakaspalvelua. Lisäksi uudistettiin postipalveluiden ja logistiikan tilauskanavat ja otettiin käyttöön uutta lajitteluteknologiaa printtituotteiden lajittelussa sekä tehtiin useita toimitusketjun ulkoistuksia. Posti myös pilotoi ja lanseerasi useita uusia kotipalveluja.

Itella Venäjällä kehitettiin varastonhallintajärjestelmiä ja toteutettiin verkkokauppaprojekti yhteistyössä asiakkaan kanssa. Aiemmin varastoissa käyttöön otetun äänellä toimivan tavaroidenpoimintajärjestelmän käyttöä laajennettiin, minkä lisäksi kehitettiin muun muassa varastoissa olevaa tavaroiden skannausjärjestelmää.

OpusCapita jatkoi vuoden aikana investointeja ratkaisuihin, joiden avulla Purchase-to-Pay- ja Cash Management -ratkaisut siirretään digiaikaan. Osa investoinneista toteutettiin yritysoston kautta. Tutkimus- ja kehitysmenot kasvoivat merkittävästi, mikä johtui panostuksista uusiin tuotteisiin ja pilvipalveluihin. Myös monikanavaisessa laskutuksessa käytettävän viestialustan kehittäminen jatkui.

Ympäristövaikutukset

Valtaosa konsernin ympäristövaikutuksista liittyy kasvihuonekaasupäästöihin. Posti on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä 30 %:lla vuoteen 2020 mennessä (liikevaihtoon suhteutettuna, vertailuvuosi 2007). Tämä päästötavoite ja sitä tukeva raportointijärjestelmä kattaa kaikki liiketoiminnat ja toimintamaat.

Postin hiilineutraali Posti Green -tarjoama kattaa kaikki Postin palvelut Suomessa: postipalvelut, paketti-, kuljetus- ja rahtipalvelut sekä varastopalvelut. Sataprosenttisen hiilineutraaleilla palveluilla Posti on vihreän logistiikan edelläkävijä Suomessa.

Posti julkaisee maaliskuussa vuodelta 2016 yritysvastuuraportin, jossa kerrotaan tarkemmin myös ympäristöasioista.

Osakepääoma ja omistus

Posti Group Oyj:n osakkeet omistaa Suomen valtio. Yhtiön osakepääoma koostuu 40 000 000 kappaleesta osakkeita, jotka kaikki ovat samanarvoisia. Yhtiön hallussa ei ole omia osakkeita, eikä yhtiöllä ole pääomalainoja. Lähipiiriin kuuluville ei ole annettu lainoja, eikä heidän puolestaan ole annettu vastuusitoumuksia. Yhtiö ei ole tehnyt osakeanteja eikä laskenut liikkeelle optioita tai muita osakkeisiin oikeuttavia oikeuksia. Yhtiön hallituksella ei ole valtuuksia osakeanteihin tai optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien liikkeeseen laskemiseen.

Hallinto ja tilintarkastajat

Varsinainen yhtiökokous

Posti Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.3.2016 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2015 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle.

Postin hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin kahdeksan. Hallituksen jäseninä jatkoivat

  • ekonomi Arto Hiltunen
  • johtaja Petri Järvinen, toimitusketju, logistiikka ja laatu, Coop Sverige
  • johtaja Petri Kokko, Google Deutschland GmbH
  • maajohtaja Jussi Kuutsa, SRV Yhtiöt, Venäjä
  • henkilöstöjohtaja Kirsi Nuotto, VTT
  • johtava erityisasiantuntija Marja Pokela, Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto
  • toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, Työeläkevakuuttajat TELA ry

Hallitukseen uudeksi jäseneksi valittiin hallitusammattilainen Arja Talma. Hallituksen puheenjohtajana jatkoi Arto Hiltunen.

Postin hallintoneuvoston jäsenten määräksi päätettiin 12. Hallintoneuvoston jäseninä jatkoivat

  • kansanedustaja Maria Guzenina (sd)
  • kansanedustaja Marisanna Jarva (kesk)
  • kansanedustaja Rami Lehto (ps)
  • kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk)
  • va toimitusjohtaja Sari Moisanen (vas)
  • kansanedustaja Mats Nylund (rkp)
  • kansanedustaja Sari Raassina (kok)
  • diplomi-insinööri Lulu Ranne (ps)
  • kansanedustaja Markku Rossi (kesk)
  • kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd)
  • kansanedustaja Jani Toivola (vihr)
  • kansanedustaja Kari Tolvanen (kok)

Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkoi kansanedustaja Markku Rossi ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Jani Toivola.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osinkoa jaetaan 18,0 miljoonaa euroa.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastaja toimii KHT Merja Lindh.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan kuukausipalkkio ja kokouspalkkiot. Hallintoneuvoston jäsenille maksetaan kokouspalkkiot.

Ylimääräinen yhtiökokous

Kansanedustaja Marisanna Jarva erosi hallintoneuvostosta 13.10.2016.

Posti Group Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 27.10.2016 Helsingissä. Yhtiökokouksessa valittiin Marisanna Jarvan tilalle uudeksi hallintoneuvoston jäseneksi kansanedustaja Juha Pylväs (kesk).


Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli vuoden lopussa työsuhteessa 20 497 (21 598) henkilöä. Konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä oli 20 632 (22 219). Suomen ulkopuolella työskenteleviä oli vuoden lopussa 4 445 (4 724). Suomessa työskenteleviä oli vastaavasti 16 052 (16 874).

Konsernin henkilöstö 2016 2015 2014
Palkat ja palkkiot, milj. euroa 584,8 606,9 684,7
Henkilöstö 31.12. 20 497 21 598 23 289
Henkilöstö keskimäärin 20 632 22 219 24 617

Konsernin henkilöstökulut laskivat 25,8 miljoonaa euroa, eli 3,4 % edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstökuluihin sisältyi henkilöstön uudelleenjärjestelykuluja 18,9 (8,5) miljoonaa euroa. Ilman uudelleenjärjestelykuluja henkilöstökulut laskivat edellisvuodesta 4,8 %.

Konsernin palkat ja palkkiot laskivat 22,0 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna.

Hallituksen päätöksellä tilikauden tuloksesta maksetaan voittopalkkiota henkilöstörahastoon.

Vuoden 2016 aikana Suomessa solmittiin 289 uutta vakituista työsuhdetta. Henkilöstövähennyksiä oli yhteensä 1 383 (734) henkilötyövuotta. Näistä tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanottiin 417 (328) henkilötyövuotta, vapaaehtoisten irtisanomis- ja eläkejärjestelyiden kautta vähentyi 39 (42) henkilötyövuotta, Uusi polku -ohjelman kautta 857 (311) henkilötyövuotta ja yritysjärjestelyiden kautta 70 (53) henkilötyövuotta.

Vuoden 2014 alussa käynnistetty Uusi polku -ohjelma tarjoaa henkilöstölle taloudellisen tuen lisäksi valmennusta ja tukea työnhakuun, uudelleenkouluttautumiseen tai yrittäjäksi ryhtymiseen. Ohjelmaan oli hakenut vuoden loppuun mennessä yhteensä 2 523 työntekijää ja siihen oli hyväksytty 1 782 työntekijää.

Yhteistoimintaneuvottelut

Posti aloitti 26.1.2016 yhteistoimintaneuvottelut hallinnossa, Tuotannon perusjakelussa, Myynti- ja asiakaspalvelu -yksikössä ja osassa Konsernitoimintoja. Neuvottelut koskivat 7 600 työntekijää, ja vähennystarve oli enintään 860 työntekijää. Neuvottelut saatiin päätökseen 16.3.2016 Tuotannon perusjakelun Kaakkois-Suomen aluetta lukuun ottamatta. Neuvottelujen tuloksena irtisanottiin 181 työntekijää. Tuotannon perusjakelussa Kaakkois-Suomessa neuvottelut koskivat 390 työntekijää ja vähennystarve oli enintään 95 vakituista työntekijää. Neuvottelut päättyivät 22.6.2016. Niiden tuloksena irtisanottiin 12 työntekijää ja osa-aikaistettiin seitsemän työntekijää.

OpusCapita aloitti yhteistoimintaneuvottelut 8.2.2016. Henkilöstön vähennystarpeen arvioitiin olevan noin 80 työntekijää, joista enintään 50 Suomessa ja noin 30 muissa maissa. Lopullinen henkilöstövähennys neuvottelujen jälkeen oli Suomessa 41 henkilöä ja muissa maissa 30 henkilöä.

Posti käynnisti 13.6.2016 yhteistoimintaneuvottelut Uudenmaan varhaisjakelussa. Ne koskivat 538 työntekijää. Lopullinen henkilöstövähennys neuvottelujen jälkeen oli 232 työntekijää.

Posti aloitti 4.7.2016 yhteistoimintaneuvottelut Oulun varhaisjakelussa. Neuvottelut koskivat 47 työntekijää, ja vähennystarve oli 47 työntekijää. Lopullinen henkilöstövähennys neuvottelujen jälkeen oli 47 työntekijää.

Posti aloitti 28.7.2016 yhteistoimintaneuvottelut Vantaan varastolla. Neuvottelut koskivat 123 työntekijää, ja vähennystarve oli 70 työntekijää. Neuvottelujen tuloksena irtisanottiin 28 työntekijää.

OpusCapita aloitti 8.8.2016 yhteistoimintaneuvottelut Finance and Accounting Outsourcing -liiketoimintayksikössä Suomessa. Neuvottelut koskivat 126 työntekijää ja alustava vähennystarve oli enintään 43 vakituista työntekijää. Lopullinen vähennystarve neuvottelujen jälkeen oli 34 vakituista työntekijää Suomessa. Lisäksi päätettiin 12 määräaikaista työsuhdetta.

Posti aloitti 25.8.2016 yhteistoimintaneuvottelut varastopalveluissa pääasiassa Anttilan konkurssin seurauksena. Neuvottelut koskivat 588 työntekijää. Vähennystarve oli sekä neuvottelujen alussa että niiden päättyessä 75 vakituista työntekijää.

Posti aloitti 15.11.2016 yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskivat Postipalveluiden koko henkilöstöä, pois lukien Postipalveluiden johtaja. Neuvotteluiden piirissä oli yhteensä 70 henkilöä. Sekä alustava että lopullinen vähennystarve neuvotteluiden jälkeen oli 9 henkilöä.

Muutokset konsernirakenteessa

OpusCapita Group Oy myi tammikuussa Baltian paikallisia markkinoita palvelevat liiketoimintayhtiöt. Kaupan kohteena olivat OpusCapita AS Virossa, OpusCapita AS Latviassa ja UAB OpusCapita Liettuassa.

Posti Global Oy osti maaliskuussa venäläisen kuriiriyhtiö OOO MaxiPostin.

OpusCapita Group Oy osti huhtikuussa saksalaisen ohjelmistoyhtiö jCatalog Software AG:n ja yhdysvaltalaisen jCatalog Software Incin.

Posti osti elokuussa lämpösäädeltyyn logistiikkaan erikoistuneen Veine Groupin.

Posti osti lokakuussa elintarvikekuljetukseen erikoistuneen Kuljetus Kovalainen Oy:n.

Sääntely

Postilain muutos tuli voimaan 9.6.2016. Muutoksen myötä Postin kanssa kilpailevilta jakeluyhtiöiltä poistuivat lähes kaikki jakeluvelvoitteet. Postilla on kuitenkin edelleen viiden päivän jakeluvelvoite.

Viestintävirasto määritteli kesäkuussa uudelleen pakettien yleispalveluvelvoitteita. Viestintäviraston päätöksen mukaan Postin yleispalveluvelvoite poistuu 31.10.2016 alkaen kotimaan paketeista mutta koskee edelleen kotimaasta ulkomaille lähetettäviä, enintään 10 kiloa painavia postipaketteja koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Velvoite koskee käteisellä maksettavia pakettipalveluja.

Oikeudenkäynnit

Vuosina 2011 ja 2012 seitsemän rahoitusalan laitosta nosti kanteen ensisijaisesti Postia ja toissijaisesti Postia ja Suomen valtiota vastaan korvauksen saamiseksi Postin vuosilta 1999-2014 postipalveluista perimien arvonlisäverojen osalta. Kanne perustuu väitteeseen, että Suomen arvonlisäverolaki olisi ollut ja olisi edelleen EU:n arvonlisäverodirektiivin vastainen.

Posti on nostanut regressikanteen Suomen valtiota vastaan vaatien valtiota korvaamaan Postille rahoitusalan laitosten vireille panemassa oikeudenkäynnissä Postin mahdollisesti maksettavaksi määrättävät summat. Regressikanteen käsittely on lepäämässä rahoitusalan laitosten kanteen käsittelyn päättymiseen saakka.

Helsingin käräjäoikeus teki 18.9.2015 Postin kannalta myönteisen päätöksen asiassa ja hylkäsi rahoitusalan laitosten kanteet kokonaisuudessaan. Kantajat ovat yhtä lukuun ottamatta valittaneet päätöksestä hovioikeuteen. Hovioikeudessa vaadittavien korvausten määrä on yhteensä noin 99 miljoonaa euroa ja niille vaatimusten mukaisten korkojen määrä on 31.12.2016 noin 54 miljoonaa euroa.

Lopullisten päätösten saaminen oikeudenkäynneissä voi kestää useita vuosia. Posti katsoo, että kantajien väitteet ovat perusteettomia, eikä ole kirjannut saamisia eikä varauksia tilinpäätökseensä esitettyjen vaatimusten perusteella.

Liiketoiminnan riskit

Postin liiketoimintaan liittyvät riskit ja epävarmuudet sisältävät strategisia, operatiivisia ja sääntely-ympäristöön liittyviä riskejä sekä rahoitusriskejä.

Keskeisimmät strategiset riskit liittyvät postilähetysvolyymien ennakoitua nopeampaan pienentymiseen, yleiseen talouden kehitykseen Suomessa ja sen lähialueilla sekä muihin, markkinoihin ja liiketoimintaympäristöön, mukaan lukien kuluttajien ostovoima, liittyviin ennakoimattomiin tai ennakoitua suurempiin muutoksiin. Myös Venäjään liittyy konsernin kannalta taloudellisia riskejä; ruplan kurssin vaihtelu ja heikkeneminen sekä kysynnän heikkeneminen vaikuttavat Venäjälle sijoitetun pääoman arvon muutoksen kautta konsernin omaan pääomaan.

Muut strategiset riskit liittyvät Postin kilpailukykyyn kilpailun kiristyessä kaikissa Postin liiketoiminnoissa sekä Postin kykyyn toteuttaa konsernin transformaatio ja toimeenpanna strategia ja kehittää uusia liiketoimintamalleja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit puolestaan liittyvät ennen kaikkea liiketoiminnan tuottavuuteen ja Postin kykyyn täytäntöönpanna tarvittavia tehostusohjelmia, henkilöstön jaksamiseen vastata jatkuvaan muutokseen ja tuottavuuden kasvuodotuksiin, jakelutoiminnan laadun ylläpitoon, liiketoimintojen riippuvaisuuteen toimivista IT-järjestelmistä sekä liiketoiminnan keskeytys- ja muihin häiriöriskeihin. Sääntely-ympäristöön liittyvät riskit johtuvat siitä, että Posti ja sen jakelutoiminta, mukaan lukien yleispalveluvelvollisuus, on monelta taholta asetetun sääntelyn ja viranomaisvalvonnan kohteena. Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä oleva ehdotus postilain muutokseksi on Postin näkemyksen mukaan oikeansuuntainen uudistus. On tärkeää, että lopullinen laki ja sen viranomaistulkinta eivät aiheuttaisi jakelukustannusten nousua.

Strategiset riskit

Talouden heikko kehitys voi vaikuttaa yritysten ja kuluttajien toimintaan ja sitä kautta myös Postin kuljettamien tuotteiden volyymeihin ja varastopalveluiden kysyntään Suomessa ja ulkomailla. Valuuttakurssien ja rahoitusmarkkinoiden turbulenssi ja siihen liittyvät mahdolliset häiriöt voivat aiheuttaa riskiä myös konsernin liiketoiminnalle.

Merkittävänä markkinariskinä nähdään odotettua nopeampi sähköinen korvautuminen postinjakelussa ja tällä alueella tapahtuvat ennakoimattomat muutokset, kuten esimerkiksi kirjeiden, aikakauslehtien ja sanomalehtien volyymien ennakoitua nopeampi lasku. Posti pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintojaan tämän riskin vaikutusten minimoimiseksi.

Kansalaisille on tulossa velvollisuus käyttää sähköistä postilaatikkoa asioidessaan viranomaisten kanssa. Valtiovarainministeriön mukaan paperikirjeistä siirrytään pääosin sähköiseen postilaatikkoon vuonna 2018. Tämä vaikuttaisi negatiivisesti Postin liikevaihtoon ja tulokseen.

Kustannusrakenteiden jäykkyys hidastaa tuottavuuden parantamista erityisesti Suomen tuotannollisessa toiminnassa. Myös yleispalveluvelvoitteeseen liittyvät erityisvaatimukset rajaavat osaltaan tehostamismahdollisuuksia. Volyymien laskiessa talouden taantuma vaikeuttaa entisestään kannattavuuden ylläpitämistä.

Logistiikassa riskinä nähdään myös kotimaan kuljetukseen ja lisääntyvään kansainväliseen kilpailuun liittyvät ennakoimattomat sääntelymuutokset kuin myös polttoaineen ja energian hinnan nousu.

Venäjän kansantaloudellinen, yhteiskunnallinen, lainsäädännöllinen ja muu liiketoimintaympäristön kehitys voivat muodostaa Postille strategisen markkinariskin. Venäjään liittyy konsernin kannalta myös merkittäviä taloudellisia riskejä; ruplan kurssin vaihtelu ja heikkeneminen sekä kysynnän heikkeneminen vaikuttavat Venäjälle sijoitetun pääoman arvon muutoksen kautta konsernin omaan pääomaan.

Valuuttariskiä hallitaan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tytäryhtiöihin tehtyjä oman pääoman ehtoisia sijoituksia ei suojata. Korkeiden suojauskustannusten vuoksi konserni on toistaiseksi lopettanut emoyhtiön ruplasaamisten suojaamisen. Venäjän paikallista transaktioriskiä pyritään suojaamaan.

Venäjän riskejä hallitaan seuraamalla jatkuvasti liiketoiminnan kehitystä, lisäämällä kriittisten prosessien valvontaa sekä etabloitumalla vahvasti Venäjän markkinoille omien yhtiöiden, oman henkilökunnan ja tehokkaan verkostoitumisen avulla. Maineriskejä pyritään ehkäisemään vahvistamalla sisäistä tarkastusta, erillisellä paikallisella compliance-toiminnalla, jatkuvalla riskitarkastelulla sekä säännöllisellä henkilöstön compliance-koulutuksella.

OpusCapitassa fyysisten paperipohjaisten transaktiomäärien laskiessa ja sähköisten transaktiomäärien kasvaessa nopeasti sekä kilpailun kiristyessä on ilmeistä, että transaktioiden keskihinta pienenee liiketoiminnan volyymin kasvua enemmän. Tämä edellyttää kustannustehokkuuden jatkuvaa parantamista.

Taloushallinnon ohjelmistot muuttuvat yhä enemmän pilvipalveluiksi. Riskinä on, pystyykö OpusCapita uudistamaan toimintaansa ja palvelutarjontaansa riittävän nopeasti. OpusCapitan kyvykkyyteen kehittää talousprosessien ulkoistusta kilpailun lisääntyessä ja kansainvälistyessä liittyy OpusCapitalle strateginen riski. Samaan aikaan on keskeistä huolehtia ulkoistusliiketoiminnan kannattavuudesta.

Operatiiviset ja muut riskit

Postin kannattavuuteen vaikuttavat liiketoiminnan kausivaihtelut, joiden vaikutusta pyritään tasaamaan huolellisella suunnittelulla sekä liiketoimintoja monipuolistamalla. Lisäksi kannattavuuteen vaikuttaa keskeisesti yhtiön kyky täytäntöönpanna tehostusohjelmia kustannussäästöjen aikaansaamiseksi toimintojen korkea laatu ylläpitäen ja samalla toteuttaen tarvittavia investointeja. Operatiivisia riskejä liittyy myös Postin kykyyn kehittää uusia tuotteita ja palveluita sekä tuote- ja palvelukonsepteja, mukaan lukien digitaalisia palveluita, ja laajentaa valikoimaansa tavalla, jolla voidaan korvata kirjevolyymien laskun aiheuttama liikevaihdon ja -tuloksen menetys.

Työvoimavaltaisella alalla henkilöstön sairauspoissaolojen hyvä hallinta ja työtapaturmien tehokas ja laajapohjainen ehkäiseminen ovat erittäin tärkeitä paitsi henkilöstön hyvinvoinnin ja tuottavuuden, myös konsernin kannattavuuden kannalta. Henkilöstöön liittyvien työturvallisuusriskien hallinnan kehittämiseksi Postilla on käynnissä Suomessa Turvallinen työpaikka -hanke.

Postialan historiallisen murroksen johdosta Posti joutuu jatkamaan jakelu- ja lajittelukapasiteetin sopeuttamista sekä tehostamaan toimintaansa voimakkaasti tulevien vuosien aikana. Muutokset voivat aiheuttaa häiriöitä postinjakelussa ja prosessien toimivuudessa, millä voi olla negatiivinen vaikutus Postin maineeseen ja asiakkaiden yhtiötä kohtaan tuntemaan luottamukseen. Lisäksi muutokset ja tuottavuuden kasvuodotukset voivat vaikuttaa negatiivisesti henkilöstön sitoutumiseen yhtiön strategian toteutumiseen. Näitä riskejä pyritään minimoimaan aktiivisella yhteistoiminnalla työtekijöiden kanssa, muutosten toteuttamisen hyvällä suunnittelulla sekä joustavalla korjaamisella tarpeen mukaan ja kouluttamalla lähiesimiehiä sekä muulla sisäisellä koulutuksella, vuoden 2014 alussa käynnistetyllä Uusi polku -ohjelmalla että ammattitaitoisella viestinnällä.

Vuoden 2017 aikana postialan työntekijöiden työehtosopimus tulee uudelleenneuvoteltavaksi voimassaolevan sopimuskauden päättyessä, minkä lisäksi yleiseen työmarkkinatilanteeseen Suomessa liittyy epävarmuuksia, joiden seurauksena työrauha voi heikentyä ja jopa aiheuttaa lakonuhkaa. Näitä riskejä pyritään minimoimaan toisaalta yhtiön johdon ja toisaalta työntekijöiden luottamusmiesten ja muiden edustajien välisellä yhteydenpidolla.

Operatiivisten vahinko- ja keskeytysriskien hallinnassa keskeisten tuotanto- ja varastokohteiden sekä ICT-infrastruktuurin jatkuvuuden suojaaminen ja kehittäminen on korostetun tärkeää. Realisoituessaan tällaiset riskit (esimerkiksi tulipalosta johtuen) voisivat aiheuttaa Postille merkittäviä asiakas- ja arvonmenetyksiä.

Yrityskauppojen hallinnointiin ja ostettujen yhtiöiden sekä liiketoimintojen integraatioon osaksi konsernia liittyy niiden pitkittyessä sekä välittömiä taloudellisia menetyksiä että liiketoiminnan kehitystä rajoittava strateginen riski. Yrityskauppojen onnistunut integraatio pyritään varmistamaan huolellisella suunnittelulla ja seurannalla.

Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne jäännösriskit, jotka on taloudellisesti tai muista syistä järkevää vakuuttaa. Toiminnan jatkuvuutta, omaisuutta ja vastuita koskevat vakuutukset sekä tietyt henkilöstöä koskevat vakuutukset hoidetaan keskitetysti konsernitasolla. Vastuuriskeihin sisältyvät sekä toiminnasta ja tuotteista aiheutuvat vastuut että johdon vastuut. Omavastuiden mitoituksessa otetaan huomioon konsernin riskinkantokyky.

Rahoitusriskejä ja niiden hallintaa selvitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Postin elokuussa 2016 ostama Veine Oy sulautui osaksi Postia 1.1.2017.

Postin lokakuussa 2016 ostama Kuljetus Kovalainen Oy sulautuu osaksi Postia 1.3.2017.

Posti osti 10.1.2017 HR Hoiva Oy:n, joka tuottaa kotihoidon ja henkilökohtaisen avustamisen palveluja kunnille, kuntayhtymille ja yksityisasiakkaille.

Posti ilmoitti 25.1.2017 käynnistävänsä hallinnollisia tehtäviä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluiden kohderyhmässä on 308 työntekijää, ja neuvotteluiden alkaessa vähennystarve on enintään 43 henkilöä.

Hallitus antoi eduskunnalle postilakia koskevan lakiesityksen 26.1.2017. Lakiuudistus koskee postin yleispalvelutuotteita. Jakelu jatkuisi lakiuudistuksen myötä viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien ylläpitämää jakeluverkkoa eli lehtien varhaisjakelua. Harvaanasutuilla alueilla jakelu ehdotetaan toteutettavaksi yleispalvelun tarjoajan järjestämän hankintamenettelyn kautta. Yleispalvelukirjeiden kulkunopeutta joustavoitetaan koko maassa ja yleispalvelutuotteiden hinnoittelussa sallitaan kohtuullinen kate. Oikeutta poiketa jakelutiheyttä koskevista vaatimuksista vaikeakulkuisilla alueilla joustavoitettaisiin. Postinumero- ja osoiterekisterijärjestelmän tietoja avattaisiin paremmin hyödynnettäviksi. Kerrostaloissa voitaisiin taloyhtiön päätöksellä siirtyä postin lokerikkojakeluun. Esityksessä ehdotetaan näkövammaisille lähetettävien pistekirjoituslähetysten muuttamista maksuttomiksi. Uuden postilain on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2017.

Posti ilmoitti 14.2.2017 rakennuttavansa noin 26 000 m2:n terminaalin Vantaan Suokalliontielle. Terminaalin rakentamisella vastataan rahtiliiketoiminnan kasvuun ja päivitetään nykyiset toimitilat vastaamaan paremmin liiketoiminnan tarpeita. Uuden terminaalin on tarkoitus korvata useampi pieni pääkaupunkiseudun terminaali.

DI, MBA, MA ja OpusCapitan toimitusjohtaja Patrik Sallner valittiin Posti Groupin johtoryhmän jäseneksi 1.3.2017 lähtien.


Vuoden 2017 näkymät

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti. Postipalveluissa ja kuluttajapaketeissa erityisesti ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat tyypillisesti vahvoja toisen ja kolmannen neljänneksen ollessa näitä heikompia.

Valuuttakurssien, etenkin ruplan, kehitys voi vaikuttaa konsernin liikevaihtoon, tulokseen ja taseeseen.

Vuoden 2017 liikevaihdon euroissa ennakoidaan kasvavan vuodesta 2016. Konsernin liiketuloksen ennen erityiseriä ennakoidaan pysyvän vuoden 2016 tasolla. Vuonna 2017 liiketulokseen sisältyy edelleen merkittäviä erityiseriä.

Investointien ilman mahdollisia yritysostoja ennakoidaan kasvavan vuoden 2016 tasolta.

Hallituksen voitonjakoesitys

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 548 963 852,15 euroa, josta tilikauden 2016 tappio on 143 182 483,20 euroa.

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään OYL 13:2 §:ssä tarkoitettu maksukykyisyystesti vaikuta ehdotettuun voitonjaon määrään.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 69 % yhtiön oikaistusta nettotuloksesta, 25 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus ehdottaa, että jaetaan ylimääräinen 35 miljoonan euron osinko, eli yhteensä osingonjako olisi 60 miljoonaa euroa.

Helsingissä 7.3.2016

Posti Group Oyj
Hallitus


Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Posti esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja lisätietona IFRS-standardien mukaisesti laadituissa konsernin tuloslaskelmissa, konsernin taseissa ja konsernin rahavirtalaskelmissa esitetyille tunnusluvuille. Postin näkemyksen mukaan vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat merkittävää lisätietoa Postin toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista.

Posti esittää oikaistun käyttökatteen sekä oikaistun liiketuloksen, joista se on oikaissut olennaiset tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavat erityiserät eri kausien välistä vertailukelpoisuutta parantaakseen. Käyttökate, vertailukelpoinen käyttökate ja vertailukelpoinen liiketulos esitetään IFRS:n mukaisesti laaditussa konsernin tuloslaskelmassa esitettyjä tunnuslukuja täydentävinä tunnuslukuina, sillä ne lisäävät Postin näkemyksen mukaan ymmärrystä Postin liiketoiminnan tuloksesta. Myös nettovelka, nettovelkaantumisaste, omavaraisuusaste, oman pääoman tuotto sekä sijoitetun pääoman tuotto esitetään täydentävinä tunnuslukuina, sillä ne ovat Postin näkemyksen mukaan hyödyllisiä mittareita Postin kyvystä saada rahoitusta ja maksaa velkojaan. Lisäksi bruttoinvestoinnit antavat lisätietoja Postin investointien määrästä ja investointien rahavirrasta.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista tai IFRS:n mukaisesti määriteltyjä tunnuslukuja korvaavina tunnuslukuina. Kaikki yhtiöt eivät laske vaihtoehtoisia tunnuslukuja yhdenmukaisella tavalla, ja siksi Postin vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden yhtiöiden esittämien samannimisten tunnuslukujen kanssa.