Vuosikertomus 2016

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Posti Group Oyj tytäryhtiöineen (”Posti” tai ”konserni”) tuottaa yrityksille ja kuluttajille posti- ja logistiikkapalveluja, verkkokaupan palveluja sekä laajennettuja ratkaisuja hankintaan, ostoihin ja maksuliikenteeseen. Konsernilla on toimintaa kymmenessä maassa. Posti Group -konsernin emoyhtiö on Posti Group Oyj (”Yhtiö”), jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite on Postintaival 7 A, 00230 Helsinki.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Posti Group Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätös on myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukainen.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja sekä myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä ja myytävissä olevia rahoitusvaroja. Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina, ellei muuta mainita. Esitetyt luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Näitä periaatteita on noudatettu johdonmukaisesti eri tilikausina, ellei toisin ole mainittu.

Tilikauden 2016 konsernitilinpäätöksessä esitetään poikkeuksellisesti kahden vuoden vertailutiedot pidemmän aikavälin vertailukelpoisuuden parantamiseksi, koska Posti on tehnyt tilikauden aikana muutoksia sekä tuloutusperiaatteisiin että segmenttiraportointiin.

Virheen korjaaminen

Posti on todennut, että sen aikaisemmin soveltama tuloutusmenetelmä postimerkkien ja eräiden muiden ennakkoon maksettujen palveluiden liikevaihdon tuloutuksessa on ollut virheellinen, koska konsernilla ei ole ollut käytettävissään luotettavaa dataa, jonka perusteella se olisi voinut arvioida ennakkoon maksettujen, mutta tulevaisuudessa suoritettavien palveluiden toteutumisajankohtaa. Liikevaihto näistä tuotteista on aikaisemmin tuloutettu silloin, kun ne on myyty asiakkaille, eikä silloin, kun palvelu on suoritettu IAS 18:n mukaisesti. Posti on vuoden 2016 aikana osana IFRS 15 -standardin ”Myyntituotot asiakassopimuksista” käyttöönottoon valmistautumista investoinut data-analyyseihin sekä tilasto- ja laskentamalleihin, joiden perusteella Posti on voinut luotettavalla tavalla tehdä arvion liikevaihdon toteutumisajankohdasta. Posti on muuttanut joulukuussa 2016 postimerkkien, postimaksukoneiden ja ennakkoon maksettujen postimaksun sisältävien kirjekuorien tuloutustapaa. Korjaus on tehty takautuvasti 1.1.2014 alkaen.


Ennakkoon maksettujen palveluiden uusi tuloutusmenetelmä:

Ennakkoon maksetut palvelut, jotka sisältävät postimerkit, postimaksukoneen sekä ennakkoon maksetut postimaksun sisältävät kirjekuoret, liikevaihto tuloutetaan niiden arvioidun käytön perusteella. Arvioitu käyttö perustuu tilastolliseen malliin, joka ottaa huomioon historialliset myynti- ja käyttövolyymit sekä hinnanmuutokset. Käyttämättömistä palveluista on jaksotettu tulouttamatonta liikevaihtoa kuvastava velka taseeseen. Velan määrä perustuu tilastolliseen otospohjaiseen tutkimukseen, joka on tehty kuluttajille, pienyrityksille sekä yhdistyksille. Kyselytutkimuksen perusteella on selvitetty käyttämättömien vastaisuudessa käytettäväksi tarkoitettujen postimerkkien lukumäärää. Näiden postimerkkien arvon johto arvioi postimerkkien käyttöä kuvaavan tilastomallin ja postimerkkien hintojen perusteella. Postimerkkien jälleenmyyjien osuus velasta on arvioitu jälleenmyyjille suunnatun kyselyn perusteella. Velka esitetään tilinpäätöksessä jaettuna lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen osuuteen. Lyhytaikaisena velkana esitetään se osuus ennakkoon maksetuista palveluista, joka arvioidaan käytettäväksi seuraavan 12 kuukauden aikana. Loput velasta esitetään pitkäaikaisena eränä.

Jälleenmyyjille maksetut palkkiot kirjataan kuluksi, kun Posti on suorittanut ennakkoon maksetun palvelun, jolloin jälleenmyyjille ennakkoon maksetusta myyntipalkkiosta on jaksotettu taseeseen saaminen siltä osin, kun sen arvioidaan kohdistuvan käyttämättömiin postimerkkeihin.

Konserni on käyttänyt ulkopuolisia asiantuntijoita sekä tuloutusmallin että tilastollisen tutkimuksen tekemisessä. Arvion perustana olevia malleja ja tutkimuksia tullaan tulevina tilikausina päivittämään säännöllisesti, jotta ne tuottavat mahdollisimman ajantasaisen arvion kulloisestakin tilanteesta. Arvion muutokset tullaan käsittelemään konsernin tilinpäätöksissä IAS 8:n mukaisesti.

Virheen korjaamisen vaikutukset tilikausien 2014 ja 2015 aikaisemmin raportoituihin lukuihin on esitetty liitteessä 26.

Konsolidointiperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön Posti Group Oyj:n sekä kaikki sen tytäryritykset. Tytäryrityksiä ovat ne yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy joko suoraan tai välillisesti, kun konsernilla on oikeus käyttää yrityksessä päätösvaltaa ja mahdollisuus valtaansa käyttämällä vaikuttaa tytäryrityksen tuottoon ja se altistuu tytäryrityksen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen, kun määräysvalta syntyy, ja siihen saakka, kunnes määräysvalta yrityksessä lakkaa.

Konserniyritysten keskinäinen osakeomistus on eliminoitu käyttäen hankintamenetelmää.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määrysvaltaa eikä yhteistä määräysvaltaa. Tavallisesti konsernin omistusosuus osakkuusyhtiöissä on 20–50 %. Omistukset osakkuusyrityksissä on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Osuudet kirjataan alun perin hankintamenoon, ja myöhemmin niitä oikaistaan konsernin omistusosuutta vastaavalla osuudella yrityksen nettovarallisuuden muutoksista hankinnan jälkeen.

Konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyritysten tuloksista esitetään konsernin tuloslaskelmassa omana eränään ennen liikevoittoa.

Yhteiset toiminnot

Postilla on osuuksia keskinäisissä kiinteistöyhtiöissä, jotka on konsernitilinpäätöksessä käsitelty yhteisinä toimintoina. Postin omistusta vastaava osuus kiinteistöyhtiöiden varoista, veloista, tuotoista ja kuluista esitetään konsernitilinpäätöksessä niitä parhaiten vastaavissa tuloslaskelma- ja tase-erissä.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Toiminta- ja esittämisvaluutta

Konserniyhtiöiden tilinpäätökset laaditaan sen toimintaympäristön valuutassa, jossa kukin yhtiö pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toimintavaluutta.

Tapahtumat ja tase-erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Monetaariset tase-erät on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin poisluettuna käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on muunnettu käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelman vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoituksesta syntyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Tytäryhtiöt

Jos tytäryhtiöiden toimintavaluutta poikkeaa konsernin esittämisvaluutasta, muunnetaan niiden tuloslaskelmat ja laajat tuloslaskelmat euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Näiden kurssien eroista aiheutuva muuntoero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Tytäryhtiöön tehdystä nettosijoituksesta ja nettosijoitukseksi luokitelluista konsernin sisäisistä pitkäaikaisista lainoista konserniyhdistelyssä syntyvä muuntoero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryhtiö myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yhtiöiden hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yhtiöiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yhtiöiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Tuloutusperiaatteet

Merkittävä osa konsernin tuotoista syntyy lyhytkestoisten palvelusuoritteiden tuottamisesta. Konsernin palvelutarjonnassa monipuolisten jakeluratkaisujen osuus, kuten postin, pakettien ja rahdin kuljetus ja jakelupalvelut, on merkittävä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu sopimuksen mukaisesti.

Liikevaihtona esitetään tavaroiden ja palvelujen myynnistä saadut tuotot vähennettynä myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla, myönnetyillä alennuksilla ja kurssieroilla.

Konserni tulouttaa liikevaihdon tietyistä ennakkoon maksetuista palveluista, jotka sisältävät postimerkit, postimaksukoneet sekä ennakkoon maksetut postimaksun sisältävät kirjekuoret, niiden arvioidun käytön perusteella. Arvioitu käyttö perustuu tilastolliseen malliin, joka ottaa huomioon historialliset myynti- ja käyttövolyymit sekä hinnanmuutokset. Käyttämättömistä palveluista on jaksotettu velka taseeseen. Velan määrä perustuu tilastolliseen otantaperusteiseen tutkimukseen, joka on tehty kuluttajille, pienyrityksille sekä yhdistyksille. Asiakkaiden hallussa olevien käyttämättömien vastaisuudessa käytettäväksi tarkoitettujen postimerkkien lukumäärä on arvioitu tutkimuksen perusteella. Näiden postimerkkien arvon johto arvioi postimerkkien käyttöä kuvaavan tilastomallin ja postimerkkien hintojen perusteella. Postimerkkien jälleenmyyjien osuus velasta on arvioitu jälleenmyyjille suunnatun kyselyn perusteella. Velka esitetään tilinpäätöksessä jaettuna lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen osuuteen. Lyhytaikaisena velkana esitetään se osuus ennakkoon maksetuista palveluista, joka arvioidaan käytettäväksi seuraavan 12 kuukauden aikana. Loput velasta esitetään pitkäaikaisena eränä.

Kirjeiden, lehtien ja suoramainonnan jakelusta kirjattava liikevaihto tuloutetaan suoriteperusteella. Tiettyä ajanjaksoa koskevista palveluista, kuten esimerkiksi postilokerosta, saatava maksu kirjataan taseeseen velaksi, josta se tuloutetaan liikevaihtoon sitä mukaa kuin palvelua suoritetaan.

Tavaroiden, kuten pakkausmateriaalien, paperituotteiden ja toimistotarvikkeiden myynti palvelupisteissä kirjataan liikevaihtoon, kun asiakas ostaa tuotteen ja tuote luovutetaan asiakkaalle.

Liikevaihto kansainvälisistä kirjepalveluista ja yleispalveluvelvoitteen alaisista kansainvälisistä pakettipalveluista kirjataan bruttoperiaatteella siten, että niihin liittyvät kolmansille osapuolille suoritettavat päätemaksut kirjataan kuluksi ja esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluina.

Paketti- ja logistiikkapalvelut sisältävät kokonaisvaltaiset toimitusketjuratkaisut, pakettien jakelupalvelua, verkkokaupan palveluja, rahti- ja kuljetuspalveluja sekä varastointipalveluja.

Pakettien jakelupalvelun ja verkkokaupan palveluiden liikevaihto tuloutetaan kalenterikuukausittain havaintopäivän perusteella. Havaintopäivä kuvastaa hetkeä, jolloin paketista on tehty ensimmäinen rekisteröinti tuotannon järjestelmään.

Rahti- ja kuljetuspalveluiden osalta myynti tuloutetaan, kun kuljetettava tavara otetaan kuljetukseen. Varastointipalveluiden liikevaihdossa on kaksi komponenttia: käsittely ja tilavuokra. Käsittely tarkoittaa asiakkaan lukuun tehtävää keräilyä, pakkaamista, tarroitusta ja muita lisäarvopalveluita, jotka tuloutetaan suoritteiden määrän perusteella, kun palvelu on suoritettu. Tilavuokrat tuloutetaan asiakkaan tavaroiden tilatarpeen (lavametrejä per päivä) mukaan tasaerinä sopimuksen kattamana ajanjaksona.

OpusCapitan liikevaihto muodostuu pääasiassa dokumenttiprosessien automatisointiratkaisujen, ohjelmistoratkaisujen ja taloushallinnon palveluiden volyymipohjaisesta laskutuksesta. Liiketoiminnan myynti tuloutetaan suoriteperusteisesti. Ohjelmistoihin liittyvät vuosilisenssit tuloutetaan lisenssin voimassaoloaikana.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset ovat pääosin valtiolta saatuja tuotekehitys- ja liiketoiminnan kehitysavustuksia sekä matalapalkkatukia, jotka tuloutetaan ja kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin, kun konsernin johdolla on riittävä varmuus siitä, että avustus saadaan ja että konserni täyttää avustuksen saamiselle asetetut ehdot.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä, joista suurin osa on maksupohjaisia. Konserni suorittaa maksuja eläkevakuutusjärjestelyihin lakisääteisesti tai sopimuksiin perustuen. Maksupohjaisiin järjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin sillä kaudella, jota veloitus koskee. Eläkemaksun suorittamisen jälkeen konsernilla ei ole eläke-etuudesta johtuvia velvoitteita.

Etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvä taseeseen kirjattu velka on velvoitteen nykyarvo tilikauden lopussa vähennettynä järjestelyyn liittyvien varojen käyvällä arvolla. Velvoitteen nykyarvo on riippumattomien vakuutusmatemaatikoiden vuosittain laskema, ja se on laskettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä.

Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla ennakoidut tulevaisuuden kassavirrat diskonttokorolla, joka vastaa velvoitetta vastaavilla ehdoilla ja vastaavissa valuutoissa liikkeellelaskettujen korkealaatuisten yrityslainojen korkoja.

Nettokorkomenon laskennassa on käytetty diskonttokorkoa, ja se on laskettu velvoitteen nykyarvosta vähennettynä järjestelyyn liittyvien varojen käyvällä arvolla. Meno on kirjattu tuloslaskelman työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin.

Voitot ja tappiot etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kokemusperusteisista muutoksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista eläkejärjestelyistä kirjataan tuloslaskelmaan kaudelle, jolla muutokset tapahtuvat, ja esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Lisätietoja konsernin etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä on esitetty liitteessä 18.

Tuloverot

Konsernin tuloslaskelmassa verokuluna esitetään konserniyhtiöiden verotettavan tulon ja paikallisten verosäännösten perusteella tilinpäätöspäivään mennessä säädetyn tai käytännössä hyväksytyn verokannan mukaan lasketut verot sekä mahdolliset aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin väliaikaisista eroista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista johtuvien laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutokset.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista varojen ja velkojen konsernitilinpäätöksen mukaisen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja yrityshankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai käytännössä hyväksyttyjä verokantoja, joilla laskennallisen verovelan tai -saamisen odotetaan realisoituvan.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero ja tappiot voidaan hyödyntää.

Posti kirjaa tilikauden verot ja laskennalliset verot epävarmoista ja tulkinnanvaraisista veroeristä johdon arvioiman odotetun lopputuleman perusteella.

Tilikauden verot ja laskennalliset verot kirjataan tuloslaskelmaan lukuun ottamatta sellaisia eriä, jotka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin tai omaan pääomaan. Tällaisten erien verovaikutus kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai omaan pääomaan.

Aineettomat hyödykkeet

Liiketoimintojen yhdistäminen ja liikearvo

Konserni soveltaa liiketoimintojen yhdistämisissä hankintamenetelmää. Yritysostojen tai liiketoimintakauppojen hankintameno muodostuu käteisvastikkeen ja ehdollisten kauppahintaerien käyvästä arvosta. Ehdolliset kauppahintaerät arvioidaan tulevien odotettujen kassavirtojen nykyarvon perusteella ja ne kirjataan taseen rahoitusvelkoihin ja esitetään muiden velkojen ryhmässä. Velat arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Hankinnan yhteydessä tunnistetut hankitut varat sekä vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Taseeseen merkittävä liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana.

Liikearvo arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan arvonalentumisen varalta vuosittain ja tarvittaessa useammin, jos yksittäiset tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo kohdistetaan niille rahavirtaa tuottaville yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän siitä hankinnasta, josta liikearvo muodostui. Arvonalentumistestauksen periaatteita on kuvattu tarkemmin jäljempänä kohdassa ”Arvonalentumistestaukset” sekä liitetiedossa 10.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Ainoastaan merkittävistä uusista tai olennaisesti parannetuista ohjelmistoista, palvelusovelluksista ja toiminnanohjausjärjestelmistä syntyneet kehittämismenot aktivoidaan taseeseen, jos ne ovat kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisia ja konsernilla on aikomus ja voimavarat kehittämistyön loppuunsaattamiseen, sekä hyödykkeen myymiseen tai käyttöön, niiden määrä pystytään laskemaan luotettavasti ja kehittämistyön tuloksena syntyvästä hyödykkeestä odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan aineettomiksi hyödykkeiksi ja poistetaan niiden taloudellisena vaikutusaikana, joka on 3–5 vuotta siitä hetkestä lukien, jolloin ne ovat valmiita käytettäviksi.

Muut aineettomat hyödykkeet

Erillisinä hankitut aineettomat hyödykkeet, kuten lisenssit ja sovellukset, merkitään alun perin taseeseen hankintamenoon. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu aineeton omaisuus, kuten asiakaskanta, tavaramerkit ja hankittu teknologia, kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon, joka vastaa poistojen perustana olevaa hankintamenoa. Aineettomat oikeudet sisältävät pääasiassa ohjelmistolisenssejä sekä liiketoimintojen yhdistämisessä hankittuja asiakaskantoja ja tavaramerkkejä. Konsernin muilla aineettomilla hyödykkeillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, jonka aikana ne poistetaan. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Ohjelmistolisenssit
Asiakaskannat
Tavaramerkit
Hankittu teknologia

3–5 vuotta
5–10 vuotta
5 vuotta
5 vuotta

 

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettynä. Alkuperäinen hankintameno sisältää kaikki omaisuuserän hankintaan välittömästi kohdistettavat erät, kuten ostohinta, asennus- ja muut käyttöönottokustannukset. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai rahoitusleasinghyödykkeiden vuokra-aikana, jos se on lyhyempi. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Taloudellisia vaikutusaikoja tarkastellaan ja tarvittaessa oikaistaan, jos niitä koskeviin arvioihin tulee muutoksia.

Konsernin aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat maa- ja vesialuista, tuotannollisista ja toimistorakennuksista ja rakennelmista, koneista ja kalustosta kuten kirje- ja pakettilajittelukoneista, kuljettimista, ajoneuvoista ja trukeista sekä muista aineellisista hyödykkeistä, kuten varastohyllyistä ja -järjestelmistä sekä pakettiautomaateista.


Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Tuotannolliset rakennukset
Toimistorakennukset
Kevyet rakennelmat
Tuotannon koneet ja laitteet
Ajoneuvot
Varastohyllyt ja -laitteet
Muut aineelliset hyödykkeet

8–25 vuotta
25–40 vuotta
15 vuotta
3–13 vuotta
3–5 vuotta
5–13 vuotta
3–10 vuotta

Mikäli aineellinen hyödyke koostuu useista osista, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, käsitellään kukin osa erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot, kuten uudistus- ja perusparannushankkeiden menot, aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Tavanomaiset korjaus-, huolto- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.

Myytävänä oleviksi luokitellut varat

Varat luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvo on kerrytettävissä ennemminkin myynnin avulla kuin jatkamalla käyttöä. Hyödykkeen luokittelu myytävänä olevaksi tehdään silloin, kun myynti on erittäin todennäköinen ja hyödyke on sillä hetkellä välittömästi myytävissä ja myyntikunnossa. Lisäksi yrityksen johdon on sitouduttava hyödykkeen myyntiin, jonka voidaan odottaa tapahtuvan vuoden kuluessa ”myytävänä oleva” -luokittelusta. Myytävänä olevaksi luokitellusta hyödykkeestä ei tehdä poistoja.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöksi luokitellaan maa-alueet tai rakennukset tai niiden osat, jotka pidetään vuokrattavana ulkopuoliseen käyttöön tai kiinteistön arvonnousun vuoksi. Sijoituskiinteistöt arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja arvonalentumisilla. Sijoituskiinteistöjen rakennukset poistetaan tasapoistoina taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa, 30–40 vuodessa. Kiinteistöihin sisältyviä maa-alueita ei poisteta. Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetty käypä arvo perustuu ulkopuolisten riippumattomien pätevöityneiden arvioijien tekemiin arvioihin, jota käytetään myös arvonalentumistestauksessa. Arvonalentumistappiot kirjataan jäljempänä kappaleessa ”Arvonalentumistestaukset” kuvattujen periaatteiden mukaisesti.

Arvonalentumistestaukset

Liikearvosta ja keskeneräisistä aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä (esimerkiksi aktivoidut kehitysprojektit, joita ei ole vielä saatettu loppuun) ei tehdä poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta, ja useamminkin mikäli tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ehkä ole kerrytettävissä. Omaisuuserille, joista kirjataan poistot niiden taloudellisena pitoaikana, tehdään arvonalentumistesti, jos on viitteitä siitä, että niiden tasearvo ylittää niiden kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan siltä osin, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Omaisuuserät on kohdistettu arvonalentumistestausta varten alimmalle yksikkötasolle, jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälti riippumattomia muiden omaisuuserien tai omaisuuseräryhmien rahavirroista (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Postin rahavirtaa tuottavat yksiköt, joiden perusteella liikearvon arvonalentumistestaus suoritetaan, on esitetty liitetiedossa 10.

Jos aineellisesta tai aineettomasta omaisuuserästä liikearvoa lukuun ottamatta on kirjattu arvonalentumistappio, sen mahdollista peruuttamista arvioidaan jokaisen tilikauden lopussa.

Vuokrasopimukset

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa vuokralle ottajalle siirtyy olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään operatiivisina vuokrasopimuksina.

Konserni vuokralle ottajana

Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Vuokravelvoitteet kirjataan taseeseen pitkä- tai lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusleasingmaksut kirjataan korkokuluiksi ja leasingvelan vähennykseksi. Vuokratut hyödykkeet poistetaan niiden taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa (liitetiedot 12 ja 22).

Operatiivisten vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa (liitetieto 22).

Vaihto-omaisuus

Konsernin vaihto-omaisuus sisältää postimerkkejä, pakkausmateriaaleja, myytäväksi tarkoitettuja tavaroita sekä tuotantomateriaalia, kuten paperia ja kirjekuoria. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon soveltaen keskihintamenetelmää tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno sisältää varaston hankinnasta aiheutuneet välittömät menot. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot sekä myynnistä ja jakelusta aiheutuvat menot.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon. Myöhempi arvostus riippuu rahoitusinstrumenttien luokittelusta. Konsernin rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konsernin sopimusperusteinen oikeus rahavirtoihin on lakannut olemasta voimassa tai menetetty tai kun riskit ja tuotot on kaikilta olennaisilta osin siirretty konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin sisältyvät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat. Myös johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Sijoitukset joukkovelkakirjalainoihin ja rahamarkkinasijoitukset on arvostettu tilinpäätöspäivän käypään arvoon perustuen markkinoilla julkaistuihin hintanoteerauksiin tai arvostusmalleihin, joiden tiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoitumattomat voitot ja tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jolla ne aiheutuvat.

Eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokitellaan sijoitukset, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä, joilla on määrätty eräpäivä ja jotka aiotaan pitää määrättyyn eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Lainat ja muut saamiset ovat rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä niitä pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset kirjataan hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa.

Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset merkitään muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioon ottaen ja esitetään omassa pääomassa käyvän arvon rahastossa. Käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyy tilinpäätöshetkellä listaamattomia osakkeita ja pääomarahastosijoituksia, jotka arvostetaan rahastonhoitajan ilmoittamaan käypään arvoon.

Muista kuin johdannaissopimuksista johtuvat rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen. Rahoitusvelkoja sisältyy sekä pitkäaikaisiin että lyhytaikaisiin velkoihin.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja ja joihin sovelletaan suojauslaskentaa, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Konserni käsittelee johdannaissopimukset joko taseeseen merkittyjen varojen tai kiinteäehtoisten velkojen suojauksina (käyvän arvon suojaus), ennakoitujen erittäin todennäköisten liiketoimien suojauksina (rahavirran suojaus) tai suojauksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä.

Silloin kun sovelletaan suojauslaskentaa, konserni dokumentoi suojausta aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskien hallinnan tavoitteet ja strategian suojaustoimenpiteiden tekemiseen. Konserni dokumentoi ja arvioi myös suojaussuhteen tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon muutoksia.

Käyvän arvon suojauksiksi määritettyjen ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutokset samoin kuin suojattavasta riskistä johtuvat suojattavan omaisuuserän tai velan käyvän arvon muutokset merkitään tuloslaskelmaan rahoituseriin. Jos suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojattavan kohteen kirjanpitoarvon oikaisuksi kirjattu suojattavasta riskistä johtuva erä jaksotetaan tulosvaikutteisesti johdannaisen juoksuajalle. Konsernissa on sovellettu käyvän arvon suojauslaskentaa Postin riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti kiinteäkorkoisten lainojen korkoriskiltä suojautumiseen.

Rahavirran suojauksiksi määritettyjen ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Omaan pääomaan kertyneet määrät siirretään tulosvaikutteisiksi, kun suojauskohde vaikuttaa tulokseen. Rahavirran suojausta käytetään suojauduttaessa ulkomaanrahan määräisiin sitoumuksiin liittyvältä valuuttariskiltä. Suojausinstrumentista aiheutuvat voitot tai tappiot kirjataan hankintamenoa vastaan, kun suojauskohde realisoituu. Jos rahavirran suojausinstrumentiksi luokitellun johdannaissopimuksen voimassaolo lakkaa tai se myydään tai se ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, käyvän arvon muutoksista johtuva kertynyt voitto tai tappio pysyy omassa pääomassa, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun liiketoimen ei kuitenkaan enää odoteta toteutuvan, käyvän arvon muutoksista johtuva kertynyt voitto kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Vaikka eräät johdannaiset on tehty suojaamistarkoituksessa, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Tällaisia ovat valuuttamääräisiin saamisiin ja velkoihin liittyvältä valuuttariskiltä suojaavat valuuttajohdannaiset sekä sähköjohdannaiset, joita on hyödynnetty aikaisemmilla tilikausilla. Lisäksi koronvaihtosopimuksiin sovellettu suojauslaskenta lopetettiin 1.7.2015. Nämä johdannaissopimukset on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, ja niiden käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti joko rahoituseriin tai liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin riippuen suojauksen tarkoituksesta.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka on helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Konsernin rahavaroihin luokitelluilla rahamarkkinasijoituksilla on enintään kolmen kuukauden maturiteetti.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaukset kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyistä kirjataan varaus, kun niitä koskeva yksityiskohtainen ja virallinen suunnitelma on hyväksytty ja julkaistu.

Varauksen määrä perustuu johdon parhaaseen arvioon maksuvelvoitteen täyttämiseksi tarvittavien maksujen nykyarvosta tilinpäätöshetkellä. Nykyarvon laskennassa käytetään ilman veroja laskettua diskonttokorkoa, joka vastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Ajan kulumisesta johtuva varauksen muutos kirjataan korkokuluksi.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan yhden tai useamman epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Käyvän arvon määrittäminen

Konserni arvostaa tilinpäätöksessään käypään arvoon kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja -velat, myytävissä olevat rahoitusvarat, johdannaiset sekä liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja velat. Myös myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan käypään arvoon, jos käypä arvo on alle kirjanpitoarvon.

Kaikki varat, ja velat, jotka arvostetaan käypään arvoon tai joiden käypä arvo esitetään tilinpäätöksessä, luokitellaan käypien arvojen hierarkiaa käyttäen seuraavasti:

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin tietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todennettavissa joko suoraan tai epäsuorasti. Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden tiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.

Taso 3: Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin tietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.

Konserni selvittää jokaisen raportointikauden lopussa, onko toistuvasti tilinpäätökseen merkittäviä varoja ja velkoja siirtynyt hierarkian tasolta toiselle. Luokittelun uudelleenarviointi perustuu käyvän arvon määrittämisessä käytettäviin merkittäviin alimman hierarkiatason syöttötietoihin.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Käytetyt arviot ja oletukset perustuvat tämänhetkiseen parhaaseen tietämykseen tämänhetkisestä tapahtumista ja toimenpiteistä, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Tilinpäätöksen laatimisessa erityistä harkintaa vaativat tai laatimisen kannalta erityisen monimutkaiset periaatteet on esitetty alla, samoin kuin ne erät, joihin todennäköisimmin jouduttaisiin tekemään olennaisia oikaisuja, jos arviot ja oletukset osoittautuvat vääriksi.

Postin rahavirtaa tuottavan yksikön Itella Venäjän arvonalentumistestaus

Itella Venäjä tarjoaa asiakkailleen kattavia logistiikkapalveluja, jotka koostuvat varastointi- ja rahtipalveluista sekä verkkokaupan toimituspalveluista Venäjän kaikilla merkittävillä taloudellisilla alueilla. Venäjän talous perustuu pitkälti raaka-aineiden vientiin ja on erittäin riippuvainen öljyn hinnasta, joka oli vuoden 2016 alkupuolella alimmillaan kymmeneen vuoteen ja on edelleen alhaisella tasolla, vaikka onkin lähtenyt nousuun. Öljyn hinnan vaihtelut vaikuttavat myös Venäjän ruplaan (“rupla”), joka puolestaan määrää ostovoiman tuontitavaroiden suhteen. Ukrainan kriisi ja siihen liittyvät sanktiot ovat puolestaan vaikuttaneet Venäjän talouteen ja heikentäneet Venäjän kasvua ja kasvunäkymiä. Hinnat ovat laskeneet myös kiinteistömarkkinoilla. Koska markkinatilanne Venäjällä on edelleen vaikea, siellä harjoitettavaan liiketoimintaan liittyy epävarmuutta ja haasteita, jotka koskevat erityisesti Postin kykyä tehdä varmoja ennusteita Itella Venäjän logistiikkatoimintojen kehittymisestä pitkällä aikavälillä.

Itella Venäjä on rahavirtaa tuottava yksikkö, jonka merkittävimmät varat liittyvät eri paikoissa sijaitseviin kiinteistöihin sen jälkeen, kun liikearvo kirjattiin aiempina vuosina kokonaisuudessaan kuluksi. Venäjän markkinoihin liittyvistä epävarmuustekijöistä johtuen Posti on todennut, ettei Itella Venäjä -yksikölle kokonaisuudessaan ole mahdollista määrittää käyttöarvoa, ja näin ollen johto on katsonut, että asianmukainen tapa testata Itella Venäjän pitkäaikaiset varat arvonalentumisen varalta perustuu käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla.

Posti on käyttänyt ulkopuolisia riippumattomia ja pätevöityneitä arvioijia Venäjällä sijaitsevien kiinteistöjen käypien arvojen määrittämiseen vuosittain. Arvonmääritys tapahtuu vähintään kerran vuodessa omaisuuseräkohtaisesti, ja arvostusmenetelmässä otetaan huomioon senhetkiset markkinahinnat kullakin toimivalla kiinteistömarkkinalla. Keskeisiä syöttötietoja arvostuksessa ovat vuokratasot ja sijoittajien tuottovaatimukset. Merkittävimmät arvostuksessa käytettävät arviot liittyvät näihin keskeisiin syöttötietoihin, ja jos ruplan arvo edelleen laskee tai arvostuksessa käytetyt keskeiset syöttötiedot muuttuvat epäedulliseen suuntaan, tämä saattaa johtaa Itella Venäjän kiinteistöjen arvon alentumiseen, mistä puolestaan aiheutuisi haitallisia vaikutuksia Postin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, toiminnan tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin.

Liikearvon arvonalentumistestaus Postin rahavirtaa tuottavassa yksikössä OpusCapitassa

Posti on tehnyt merkittäviä investointeja liikearvoon sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin kuten IT-järjestelmiin, lisensseihin, hankittuihin tavaramerkkeihin ja asiakassuhteisiin samoin kuin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, jotka pääasiassa koostuvat ajoneuvoista ja tuotantokoneista. Merkittävin vuosittaisen arvonalentumistestauksen kohteena oleva liikearvo kohdistuu OpusCapitaan, joka on yksi Postin liikearvoa sisältävistä rahavirtaa tuottavista yksiköstä. Liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai tätä useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä, kun taas muille omaisuuserille tehdään arvonalentumistesti silloin, kun olosuhteet antavat viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta.

Liikearvon ja muiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisen määrittämiseen kuuluu, että käytetään arvioita, jotka koskevat arvon alentumisen syytä, ajoittumista ja määrää, näihin kuitenkaan rajoittumatta. Arvonalentuminen perustuu moneen eri tekijään, joita ovat esimerkiksi kilpailuolosuhteiden muutokset, Postin liiketoimintojen kasvuodotukset, pääomakustannusten nousu, teknologian vanhentuminen, palvelujen lopettaminen, jälleenhankinta-arvot, vertailukelpoisissa transaktioissa toteutuvat hinnat sekä muut arvon alentumiseen viittaavat olosuhteiden muutokset. Arvonalentumiseen viittaavien indikaattoreiden tunnistaminen samoin kuin tulevaisuudessa kertyvien rahavirtojen arvioiminen ja omaisuuserien (tai omaisuuseräryhmien) käyvien arvojen määrittäminen edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa, joka liittyy arvonalentumiseen viittaavien indikaattoreiden tunnistamiseen ja niistä varmistumiseen, ennakoituihin rahavirtoihin, sovellettaviin diskonttokorkoihin, taloudellisiin vaikutusaikoihin ja jäännösarvoihin. Rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvoa määritettäessä mukaan tulee uusia suunnittelua koskevia epävarmuustekijöitä, jotka kuvastavat makrotaloudelliseen kehitykseen liittyviä riskejä ja voivat vaikuttaa epäedullisesti liiketoiminnan tulokseen tulevaisuudessa. Merkittävimmät oletukset, joita tehdään liikearvon arvonalentumistestauksessa, koskevat liikevaihdon kasvua, liikevoiton kehittymistä, diskonttokoron (WACC) määrittämistä sekä viiden vuoden ennustejakson jälkeiseen aikaan sovellettavaa pitkän aikavälin kasvuvauhtia. Arvonalentumistestauksen kohteena ollut OpusCapitan liikearvo 31.12.2016 oli 122,7 miljoonaa euroa (31.12.2015: 107,1 miljoonaa euroa ja 31.12.2014: 104,1 miljoonaa euroa). Tarkempia tietoja liikearvon arvonalentumistestauksesta ja siihen liittyvästä herkkyysanalyysista on liitetiedossa 10.

Tulouttamaton liikevaihto

Tiettyjen ennakkoon maksettujen palveluiden, kuten postimerkkien, postimaksukoneiden ja postimaksun sisältävien kirjekuorien tuloutusmenetelmään liittyy merkittävää epävarmuutta johtuen useista menetelmään sisältyvistä oletuksista. Arvioitu tulouttamaton myynti määritetään tilastollisilla malleilla, jotka perustuvat historiallisiin myynti- ja käyttövolyymeihin sekä kolmansien osapuolien tekemiin kyselytutkimuksiin. Mallien keskeisiä oletuksia ovat arvioidut lähetysten lukumäärät maksutavoittain ja niiden kausivaihtelu, postimerkkien asiakas- ja jälleenmyyjävaraston koko ja niiden muutosnopeus. Epävarmuutta liittyy asiakkailla olevien käyttämättömien postimerkkien lukumäärään, joka on arvioitu kyselytutkimuksen perusteella, ja niiden arvoon, jonka johto on arvioinut tilastollisen mallin perusteella. Myös käyttämättömien ennakkoon maksettujen kirjekuorien lukumäärä perustuu tilastolliseen malliin, joten siihen liittyy epävarmuutta. Epävarmuutta liittyy myös postimaksukoneiden käyttöön tilikauden aikana sekä niiden saldoon tilinpäätöshetkellä, koska Posti saa koneiden käyttötiedot vasta, kun asiakas lataa koneen uudelleen. Jos osoittautuu, että käytetyt oletukset vaikuttavat ennakkoon maksettujen tuotteiden arvioituihin määriin epäsuotuisasti, taseeseen merkitty velka saattaisi kasvaa vastaavasti.

Tulouttamaton liikevaihto näistä palveluista 31.12.2016 oli 27,0 miljoonaa euroa (31.12.2015 28,3 miljoonaa euroa ja 31.12.2014 27,1 miljoonaa euroa). Lisätietoa tulouttamattomasta liikevaihdosta on esitetty liitetiedossa 20.

Laskennallisten verosaamisen hyödyntämiseen liittyvä epävarmuus

Laskennallisia verosaamisia kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan saamisten perustana olevat väliaikaiset erot ja tappiot pystytään hyödyntämään. Kirjattavissa olevan saamisen määrittäminen edellyttää merkittävää harkintaa, ja se riippuu ennen kaikkea tulevaisuudessa kertyvän verotettavan tulon ajoittumisesta ja määrästä sekä verosuunnittelun mahdollisuuksista. Harkinta koskee erityisesti eräissä Postin ulkomaisissa yksiköissä syntyneitä käyttämättömiä tappioita ja sitä, hyödynnetäänkö kyseiset tappiot asianomaisisissa maissa vai Suomessa. Posti arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä laskennallisten verosaamisen odotettavissa olevaa hyödyntämistä harkitsemalla, kuinka todennäköistä on, että (a) tulevaisuudessa kertyy verotettavaa tuloa ja (b) veroilmoituksissa tehdyt ratkaisut pitävät.

Kun yritys on viime aikoina tuottanut tappiota, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia vain siihen määrään asti kuin on vakuuttavaa näyttöä riittävän verotettavan tulon kertymisestä tulevaisuudessa. Arvioitua verotettavaa tuloa ei pidetä vakuuttavana näyttönä, ellei yritys ole näyttänyt toteen, että se pystyy kerryttämään merkittävän määrän verotettavaa tuloa tilikaudella, tai ellei ole toteutunut muita tapahtumia, jotka antavat riittävää näyttöä verotettavan tulon kertymisestä tulevaisuudessa. Myös uusiin transaktioihin ja tapahtumiin samoin kuin uusien verosäännösten tulkintaan liittyvä epävarmuus voi vaikuttaa tähän harkintaan.

Postilla oli 31.12.2016 153,0 miljoonaa euroa (31.12.2015: 139,9 miljoonaa euroa ja 31.12.2014 135,1 miljoonaa euroa) käyttämättömiä verotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia. Lähempiä tietoja laskennallisista verosaamisista ja -veloista esitetään liitetiedossa 13.

Varaukset – tappiolliset sopimukset

Postin tappiollisia sopimuksia koskevat varaukset määritetään perustuen niiden arvioitujen kokonaiskustannusten nettonykyarvoon, joita Postille väistämättä aiheutuu tappiollisista sopimuksista. Arviot perustuvat tulevaisuudessa syntyvien arvioitujen tappioiden tasoon, ja niitä määrittäessä otetaan huomioon sopimuksista kertyvät arvioidut tuotot ja niistä suoraan aiheutuvat kulut. Arvioissa otetaan huomioon inflaation vaikutus, kustannuskehitys, valuuttakurssien kehitys sekä diskonttaus. Arviointiprosessiin luontaisesti liittyvistä epävarmuustekijöistä johtuen toteutuvat tappiot saattavat poiketa alun perin arvioidun varauksen määrästä, ja varausten kirjanpitoarvoja tarkastellaan säännöllisesti ja oikaistaan arvioissa mahdollisesti tapahtuvien muutosten huomioon ottamiseksi.

Ehdolliset velat

Posti käyttää harkintaa määrittäessään ja kirjatessaan varauksia sekä arvioidessaan vastuista johtuvia ehdollisia velkoja, jotka liittyvät käynnissä olevaan oikeusprosessiin tai muihin käsiteltävänä oleviin vaateisiin, joihin liittyen on meneillään neuvottelut, sovittelumenettely tai välimiesmenettely tai jotka ratkaistaan viranomaisen päätöksellä, samoin kuin muita ehdollisia velkoja. Harkintaa tarvitaan arvioitaessa kanteen menestymisen tai velvoitteen syntymisen todennäköisyyttä sekä määritettäessä mahdollisen rahallisen korvauksen vaihteluväliä.

Konserni on osallisena kiistassa, joka koskee Suomessa maksettujen arvonlisäverojen korvaamista. Posti on nostanut Suomen valtiota vastaan regressikanteen, jossa se vaatii valtiota korvaamaan Postille määrät, jotka Posti saatetaan määrätä maksamaan kantajien aloitteesta käynnistyneessä oikeudenkäynnissä. Hovioikeudessa käsiteltävänä oleva vaadittu kokonaiskorvaus on 31.12.2016 noin 99,2 miljoonaa euroa ja vaadittu korko noin 54,1 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä ei ole mahdollista arvioida, kuinka tai milloin asia tullaan ratkaisemaan. Tilinpäätökseen ei ole kirjattu varausta, sillä Posti katsoo kantajien vaatimukset perusteettomiksi. Saattaa kulua useita vuosia, ennen kuin asiassa annetaan lopulliset tuomiot. Prosessin lopputuloksella saattaa olla olennainen epäedullinen vaikutus Postin taloudelliseen asemaan, toiminnan tulokseen ja rahavirtoihin. Lisätietoja asiasta on esitetty liitetiedossa 23.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien soveltaminen

1.1.2016 voimaan tulleilla IFRS-standardimuutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Konserni alkaa soveltaa seuraavia uusia ja muutettuja standardeja niiden voimaantulosta lähtien:

IFRS 15 Tuotot asiakassopimuksista. Uusi standardi tulee sovellettavaksi 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardi määrittelee viisiportaisen mallin, jonka perusteella tuotot asiakassopimuksista tuloutetaan ja korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11 -standardit ja niiden tulkinnat. Tuloutus voi tapahtua joko ajan kuluessa tai tietyllä ajanhetkellä, riippuen määräysvallan siirtymisestä. Standardi edellyttää myös nykyistä laajempia liitetietoja asiakassopimuksista saatavista tuotoista. Konserni arvioi parhaillaan uuden standardin vaikutuksia tilinpäätöksiin ja on tunnistanut muun muassa seuraavat alueet, joihin sillä on todennäköisesti vaikutusta:

  • Eräiden OpusCapitan palveluiden osalta erillisten suoritevelvoitteiden tunnistaminen voi vaikuttaa tuottojen tuloutusajankohtaan. OpusCapitan sopimustyypeistä käyttöönottopalveluita ja ohjelmistolisenssejä arvioidaan parhaillaan. Mikäli käyttöönottopalvelut eivät ole erillisiä suoritevelvoitteita, näistä saatava tuotto tulisi jaksottaa sopimusajalle. Tuotot lisensseistä kirjataan joko silloin kun lisenssi myydään tai jaksotetaan sopimusajalle, riippuen lisenssityypistä. Tällä hetkellä OpusCapita kirjaa tuotot käyttöönottopalveluista, kun palvelu on suoritettu ja lisensseistä sopimusajalle.
  • Itella Venäjä -segmentin rahti- ja kuljetuspalveluiden osalta pitkäkestoisten kuljetusten tuloutusmenetelmää arvioidaan ja tuottojen tuloutusajankohtaan voi tulla muutoksia. Muutos on vaikutukseltaan vähäinen.
  • Varastopalvelusopimuksista saatavien tuottojen tuloutusajankohtaa arvioidaan. Lisäksi sopimuksia tarkastellaan vuokrasopimuksia koskevan IFRS 16 -standardin näkökulmasta sen arvioimiseksi ovatko ne vuokrasopimuksia.
  • Eräiden suoritevelvoitteiden täyttämisestä aiheutuvien kustannusten laskentaperiaatteet: eräät kustannukset, jotka nykyisellään kirjataan kuluksi, tullaan mahdollisesti jatkossa kirjaamaan taseeseen omaisuuseräksi, joka poistetaan sopimuksen voimassaoloaikana. Konserni kirjaa nykyisin kuluksi vähäisissä määriin palvelutasoon liittyviä sopimusperusteisia maksuja, jotka IFRS 15:n mukaan tullaan kirjaamaan liikevaihdon oikaisuksi. Näiden muutosten vaikutusten odotetaan olevan vähäisiä.

Johto analysoi myös eräitä sopimuksia myös päämies-agentti-näkökulmasta. Analyysin perusteella tehtävät ratkaisut voivat vaikuttaa siihen, kirjaako Konserni tuotot bruttomääräisesti (päämiehenä toimiessaan) vai nettomääräisesti (agenttina toimiessaan), mutta tällä ei ole vaikutusta Konsernin liiketulokseen. Analyysin kohteena on sopimuksia Posti-, paketti- ja logistiikkapalveluista sekä Itella Venäjä -segmentistä.

Tässä vaiheessa Posti ei kykene arvioimaan uusien sääntöjen vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Konserni laatii yksityiskohtaisen vaikutusarvion vuoden 2017 aikana ja antaa tarkempaa tietoa standardin taloudellisista vaikutuksista ja tehdyistä laskentaratkaisuista vuoden 2017 osavuosikatsauksissa. Muutoshankkeen edetessä on myös mahdollista, että Konserni tunnistaa edellä mainittujen lisäksi myös muita alueita, joihin muutoksella on vaikutusta.

Konserni alkaa soveltaa uutta standardia 1.1.2018 lukien.

IFRS 16 Vuokrasopimukset vaikuttaa ensisijaisesti vuokralleottajien kirjanpitoon ja Posti tulee kirjaamaan lähes kaikki vuokrasopimukset jatkossa taseeseen. Standardi ei enää erottele operatiivisia leasingsopimuksia ja rahoitusleasingsopimuksia toisistaan ja edellyttää, että lähes kaikista vuokrasopimuksista kirjataan taseeseen omaisuuserä (oikeus käyttää vuokrattua hyödykettä) ja rahoitusvelka tulevista vuokranmaksuista. Standardi mahdollistaa lyhytaikaisten ja vähäarvoisten vuokrasopimusten jättämisen tämän käsittelyn ulkopuolelle.

Muutos vaikuttaa Postin tuloslaskelmaan, koska uudella menetelmällä vuokrasopimuksesta aiheutuva kokonaiskulu on tyypillisesti korkeampi vuokrasopimuksen alkuvuosina ja matalampi myöhempinä vuosina. Lisäksi liiketoiminnan muihin kuluihin kirjattava vuokrakulu korvautuu korkokululla ja poistoilla, joten keskeiset tunnusluvut, kuten käyttökate tulevat muuttumaan.

Liiketoiminnan rahavirta tulee kasvamaan nykyisestä, sillä vuokranmaksujen rahoitusvelkaan kohdistuva osuus luokitellaan rahoituksen rahavirtaan. Vain koron osuus vuokranmaksusta sisältyy edelleen liiketoiminnan rahavirtaan.

Posti ei ole vielä laskenut IFRS 16 -standardin yhteisvaikutusta konsernitilinpäätökseen. Ottaen huomioon, että Posti on vuokrannut käyttöönsä lukuisia tuotanto-, toimisto- ja varastotiloja, ajoneuvoja ja tuotantokalustoa kolmansilta osapuolilta sekä vuotta pidemmäksi ajaksi että irtisanottavissa olevilla sopimuksilla, standardilla tulee olemaan merkittävä vaikutus Postin konsernitilinpäätökseen. Posti odottaa, että taseeseen kirjattavien vuokrattujen omaisuuserien ja niitä vastaavan vuokravelan määrä kasvaa merkittävästi. Lisäksi näihin liittyvät vuokrakulut luokitellaan poistoihin ja rahoituskuluihin.

Konsernilla oli 31.12.2016 peruuttamattomia vuokravastuita operatiivisista vuokrasopimuksista 326,8 miljoonaa euroa (ks. liite 22). Konserni ei kuitenkaan ole vielä määrittänyt, missä määrin nämä sitoumukset ja muut irtisanottavissa olevat vuokrasopimukset tullaan kirjaamaan jatkossa taseen omaisuuseriin ja velkoihin, eikä miten tämä tulee vaikuttamaan konsernin tuloslaskelmaan ja rahavirtojen esittämistapaan. Näiden määrittäminen edellyttää johdolta harkintaa toistaiseksi vuokrasopimusten odotetusta kestosta sekä joidenkin sopimusten mahdollistamien jatko-optioiden käytöstä. Osa tilinpäätöksessä esitetyistä vuokravastuista saattaa liittyä lyhytaikaisiin tai vähäarvoisiin vuokrasopimuksiin, joiden osalta on mahdollista noudattaa poikkeusmenettelyä, tai osa vastuista saattaa liittyä järjestelyihin, jotka eivät täytä vuokrasopimuksen määritelmää.

Standardi tulee voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Tässä vaiheessa Konserni arvioi, ettei se ala soveltaa standardia ennen sen voimaantuloa.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit korvaa IAS 39 –standardin ja se tuo muutoksia rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen, niiden arvonalentumisen määrittämiseen sekä suojauslaskentaan.

Rahoitusvaroina olevat velkakirjasijoitukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mutta vain silloin kun liiketoimintamallin tavoitteena on pitää nämä sijoitukset ja kerätä kaikki sopimukseen perustuvat rahavirrat ja kun instrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta.

Kaikki muut rahoitusvarana olevat velkakirjasijoitukset ja osakesijoitukset kirjataan käypään arvoon. Näiden sijoitusten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Poikkeuksena ovat käyvän arvon muutokset osakesijoituksista, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa: ne voidaan kirjata joko tuloslaskelmaan tai omaan pääomaan (jolloin niitä ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi). Lisäksi jotkut rahoitusvaroihin kuuluvat velkakirjasijoitukset voidaan arvostaa käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta yrityksen liiketoimintamallista riippuen.

Konsernin laatiman analyysin mukaan standardin käyttöönotto vaikuttaa rahoitusvarojen luokitteluun, sillä nykyisin käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokitellut velkakirjasijoitukset tullaan jatkossa luokittelemaan jaksotettuun hankintamenoon liiketoimintamallin ja rahavirtatestin mukaisesti. Edelleen, tietyt osakesijoitukset, jotka nyt on luokiteltu myytävissä oleviksi, tullaan jatkossa luokittelemaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Konsernin laatiman arvion mukaan standardimuutoksen seurauksena tulevat luokittelumuutokset vähentävät tuloslaskelman volatiliteettia jossain määrin.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen on määritettävä odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvaa uutta mallia käyttäen. Konserni tulee soveltamaan standardin sallimaa yksinkertaistettua menettelyä myyntisaamisten arvonalentumistappioiden kirjaamisessa, jolloin tappio kirjataan varausmatriisia käyttäen koko voimassaoloajalta, paitsi jos rahoitusvarojen katsotaan olevan luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita. Konsernissa arvonalennustestauksen piiriin kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen osalta konsernissa IFRS 9:n käyttöönoton myötä luottotappiot tullaan kirjaamaan nykyistä aikaisemmin.

Uudet suojauslaskentasäännöt tuovat suojauslaskennan lähemmäs yleisiä riskienhallinnan käytäntöjä. Suojauslaskentaan tulevat muutokset eivät tule lisäämään konsernissa suojauslaskennan soveltamista, mutta yleisesti ottaen suojauslaskennan soveltaminen on jatkossa helpompaa mm. siksi että vain prospektiivinen tehokkuustestaus vaaditaan.

Uusi standardi sisältää myös aiempaa laajemmat liitetietovaatimukset, ja esittämistapaan tulee muutoksia.

IFRS 9 tulee voimaan 1.1.2018, jolloin konserni ottaa sen myös käyttöön.

Muilla tulevaisuudessa voimaan tulevilla IFRS-standardeilla tai IFRIC-tulkinnoilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta Konsernin tilinpäätöksiin.