Vuosikertomus 2016

21. Rahoitusinstrumentit ja rahoitusriskien hallinta

 

Rahoitusvarat ja -velat

 

2016

               

miljoonaa euroa

Käypään arvoon

tulos-

vaikutteisesti

kirjattavat

rahoitusvarat

ja -velat

Lainat

ja muut

saa-miset

Erä-päivään

asti

pidet-tävät

sijoitukset

Myy-

tävissä

olevat

rahoitus-

varat

Jaksotet-tuun

hankinta-

menoon

arvostetut

rahoitus-

velat

Kirjan-

pito-

arvo

Käypä

arvo

Taso

Pitkäaikaiset

rahoitusvarat

               

Muut pitkäaikaiset sijoitukset

     

6,1

 

6,1

6,1

3

Pitkäaikaiset saamiset

 

2,6

     

2,6

2,6

 

Pitkäaikaiset

rahoitusvarat

0,0

2,6

0,0

6,1

0,0

8,7

8,7

 

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

               

Myyntisaamiset

ja muut saamiset

 

295,6

     

295,6

295,6

 

Pääomarahasto-sijoitukset

     

0,2

 

0,2

0,2

3

Valuuttajohdannaiset,

ei suojauslaskennassa

0,0

       

0,0

0,0

2

Rahamarkkinasijoitukset

43,5

       

43,5

43,5

2

Noteeratut joukkovelkakirjat

25,5

       

25,5

25,5

1

Noteerattomat joukkovelkakirjat

8,8

       

8,8

8,8

2

Saamistodistukset

   

54,7

   

54,7

54,7

 

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

77,9

295,6

54,7

0,2

0,0

428,4

428,4

 

Rahamarkkinasijoitukset

11,5

       

11,5

11,5

2

Rahat ja pankkisaamiset

 

70,5

     

70,5

70,5

 

Rahavarat

11,5

70,5

     

82,0

82,0

 
                 

Rahoitusvarat

yhteensä

89,3

368,8

54,7

6,3

0,0

519,1

519,1

 
                 

Pitkäaikaiset

rahoitusvelat

               

Joukkovelkakirjalainat

         

0,0

0,0

 

Rahoitusleasingvelat

       

19,4

19,4

19,4

 

Muut

       

0,4

0,4

0,4

 

Pitkäaikaiset

korolliset velat

       

19,8

19,8

19,8

 

Lyhytaikaiset

rahoitusvelat

               

Joukkovelkakirjalainat

       

99,9

99,9

103,7

 

Rahoitusleasingvelat

       

12,3

12,3

12,3

 

Muut

       

0,2

0,2

0,2

 

Lyhytaikaiset

korolliset velat

       

112,3

112,3

116,1

 

Valuuttajohdannaiset,

ei suojauslaskennassa

0,0

       

0,0

0,0

2

Valuuttajohdannaiset, suojauslaskennassa

0,0

       

0,0

0,0

2

Sähköjohdannaiset, ei suojauslaskennassa

         

0,0

0,0

 

Ostovelat ja muut velat

       

125,9

125,9

125,9

 

Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat

0,0

     

125,9

125,9

125,9

 
                 

Rahoitusvelat

yhteensä

0,0

     

257,9

257,9

261,7

 
                 
                 

2015

               

miljoonaa euroa

Käypään arvoon

tulos-

vaikutteisesti

kirjattavat

rahoitusvarat

ja -velat

Lainat

ja muut

saa-miset

Erä-päivään

asti

pidet-tävät

sijoitukset

Myy-

tävissä

olevat

rahoitus-

varat

Jaksotet-tuun

hankinta-

menoon

arvostetut

rahoitus-

velat

Kirjan-

pito-

arvo

Käypä

arvo

Taso

Pitkäaikaiset

rahoitusvarat

               

Muut pitkäaikaiset

sijoitukset

     

6,2

 

6,2

6,2

3

Pitkäaikaiset saamiset

 

1,5

     

1,5

1,5

 

Pitkäaikaiset

rahoitusvarat

0,0

1,5

0,0

6,2

0,0

7,7

7,7

 

Lyhytaikaiset

rahoitusvarat

               

Myyntisaamiset ja muut saamiset

 

194,1

     

194,1

194,1

 

Pääomarahasto-sijoitukset

     

0,2

 

0,2

0,2

3

Korkojohdannais-sopimukset, ei suojauslaskennassa

1,9

       

1,9

1,9

2

Valuuttajohdannaiset,

ei suojauslaskennassa

0,1

       

0,1

0,1

2

Rahamarkkinasijoitukset

81,4

       

81,4

81,4

2

Noteeratut

joukkovelkakirjat

35,8

       

35,8

35,8

1

Noteerattomat joukkovelkakirjat

9,7

       

9,7

9,7

2

Saamistodistukset

   

95,0

   

95,0

95,0

 

Lyhytaikaiset

rahoitusvarat

128,9

 

95,0

0,2

 

224,1

224,1

 

Rahamarkkinasijoitukset

42,0

       

42,0

42,0

2

Rahat ja pankkisaamiset

 

88,1

     

88,1

88,1

 

Rahavarat

42,0

88,1

     

130,1

130,1

 
                 

Rahoitusvarat

yhteensä

170,9

283,7

95,0

6,4

0,0

556,0

556,0

 
                 

Pitkäaikaiset

rahoitusvelat

               

Joukkovelkakirjalainat

       

99,8

99,8

104,1

 

Rahoitusleasingvelat

       

26,4

26,4

26,4

 

Muut

       

0,5

0,5

0,5

 

Pitkäaikaiset

korolliset velat

       

126,7

126,7

131,0

 

Lyhytaikaiset

rahoitusvelat

               

Joukkovelkakirjalainat

       

150,4

150,4

154,0

 

Rahoitusleasingvelat

       

13,2

13,2

13,2

 

Muut

       

0,0

0,0

0,0

 

Lyhytaikaiset

korolliset velat

       

163,6

163,6

167,2

 

Valuuttajohdannaiset,

ei suojauslaskennassa

0,0

       

0,0

0,0

2

Sähköjohdannaiset, ei suojauslaskennassa

0,9

       

0,9

0,9

1

Ostovelat ja muut velat

       

108,2

108,2

108,2

 

Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat

0,9

0,0

0,0

0,0

108,2

109,1

109,1

 
                 

Rahoitusvelat

yhteensä

0,9

     

398,5

399,4

407,3

 
                 

Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät sisälsivät 1,8 miljoonaa euroa rahaa ja pankkisaamisia 31.12.2015 (2014: 0,0).

                 

2014

               

miljoonaa euroa

Käypään arvoon

tulos-

vaikutteisesti

kirjattavat

rahoitusvarat

ja -velat

Lainat

ja muut

saa-miset

Erä-päivään

asti

pidet-tävät

sijoitukset

Myy-

tävissä

olevat

rahoitus-

varat

Jaksotet-tuun

hankinta-

menoon

arvostetut

rahoitus-

velat

Kirjan-

pito-

arvo

Käypä

arvo

Taso

Pitkäaikaiset

rahoitusvarat

               

Muut pitkäaikaiset

sijoitukset

     

5,9

 

5,9

5,9

3

Pitkäaikaiset saamiset - johdannaiset suojauslaskennassa

3,9

       

3,9

3,9

2

Pitkäaikaiset saamiset

 

6,6

     

6,6

6,6

 

Lyhytaikaiset

rahoitusvarat

               

Myyntisaamiset

ja muut saamiset

 

198,4

     

198,4

198,4

 

Pääomarahasto-

sijoitukset

     

0,3

 

0,3

0,3

3

Valuuttajohdannaiset,

ei suojauslaskennassa

2,2

       

2,2

2,2

2

Rahamarkkinasijoitukset

44,1

       

44,1

44,1

2

Noteeratut joukkovelkakirjat

32,0

       

32,0

32,0

1

Noteerattomat joukkovelkakirjat

9,7

       

9,7

9,7

2

Saamistodistukset

   

12,0

   

12,0

12,0

 

Lyhytaikaiset

rahoitusvarat

88,0

 

12,0

0,3

 

100,3

100,3

 

Rahamarkkinasijoitukset

60,2

       

60,2

60,2

2

Rahat ja pankkisaamiset

 

38,6

     

38,6

38,6

 

Rahavarat

60,2

38,6

     

98,7

98,7

 
                 

Rahoitusvarat

yhteensä

152,0

243,6

12,0

6,2

0,0

413,7

413,7

 
                 

Pitkäaikaiset

rahoitusvelat

               

Joukkovelkakirjalainat

       

251,3

251,3

263,6

 

Rahoitusleasingvelat

       

32,1

32,1

32,1

 

Muut

       

0,1

0,1

0,1

 

Pitkäaikaiset

korolliset velat

       

283,5

283,5

295,9

 

Lyhytaikaiset

rahoitusvelat

               

Joukkovelkakirjalainat

       

0,0

0,0

0,0

 

Rahoitusleasingvelat

       

11,8

11,8

11,8

 

Muut

       

0,2

0,2

0,2

 

Lyhytaikaiset

korolliset velat

       

12,0

12,0

12,0

 

Valuuttajohdannaiset,

ei suojauslaskennassa

0,2

       

0,2

0,2

2

Sähköjohdannaiset, ei suojauslaskennassa

0,6

       

0,6

0,6

1

Ostovelat

       

107,5

107,5

107,5

 

Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat

0,9

     

107,5

108,3

108,3

 
                 

Rahoitusvelat yhteensä

0,9

     

403,0

403,8

416,2

 
                 
                 

Hierarkiatasot:

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.

                 

Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin tietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todennettavissa joko suoraan tai epäsuorasti. Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden tiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.

                 

Taso 3: Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin tietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.

                 

Rahamarkkinasijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen raportointipäivän markkinakorkokäyriä. Joukkovelkakirjasijoitusten käyvät arvot perustuvat raportointipäivän markkinanoteerauksiin (taso 1) tai hintaan, joka perustuu havaittavissa olevaan markkinatietoon (taso 2), kuten markkinakorkokäyrään sekä vastapuolen luottoriskiin. Pääomarahastojen arvostuksessa käytetään ulkopuolisten varainhoitajien toimittamia arvostuslaskelmia, jotka perustuvat yleisiin pääomarahastojen käytössä oleviin arvostusmalleihin. Posti ei kykene kuvaamaan pääomarahastojen käyvän arvon määrittämisessä käytettyjä arvostusmenetelmiä ja niiden parametrejä, koska laskelmat ovat kolmannen osapuolen laatimia.  Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimukset raportointipäivän termiinikursseihin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut kassavirrat raportointipäivän markkinakorkokäyrillä. Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat raportointipäivän markkinanoteerauksiin.

                 

Vuosien 2016, 2015 tai 2014 aikana ei tehty siirtoja hierarkiatasojen 1 ja 2 välillä. Konserni tunnistaa ja kirjaa siirrot eri tasojen välillä kun transaktiot on toteutettu tai kun parametrit muuttuvat olennaisesti

                 

Täsmäytyslaskelma tason 3 rahoitusvaroista

                 

2016

             

miljoonaa euroa

         Osakkeet ja pääomarahasto-

sijoitukset 

Kirjanpitoarvo 1.1.

         

6,4

Voitot ja tappiot yhteensä 

            

Tuloslaskelmassa

            

Laajassa tuloslaskelmassa

         

0,0

Lisäykset

            

Toteuttamiset

         

-0,1

Kirjanpitoarvo 31.12.

         

6,3

              

Raportointikauden lopussa hallussa olevista varoista kirjatut voitot ja tappiot yhteensä

      

Rahoitustuotoissa ja -kuluissa

   

0,0

                 

2015

             

miljoonaa euroa

         Osakkeet ja pääomarahasto-

sijoitukset 

Kirjanpitoarvo 1.1.

         

6,2

Voitot ja tappiot yhteensä

            

Tuloslaskelmassa

         

0,0

Laajassa tuloslaskelmassa

         

-0,1

Lisäykset

         

0,4

Toteuttamiset

         

0,0

Kirjanpitoarvo 31.12.

         

6,4

               

Raportointikauden lopussa hallussa olevista varoista kirjatut voitot ja tappiot yhteensä

       

Rahoitustuotoissa ja -kuluissa

   

0,0

                 

2014

             

miljoonaa euroa

         Osakkeet ja pääomarahasto-

sijoitukset 

Kirjanpitoarvo 1.1.

         

6,6

Voitot ja tappiot yhteensä

 
             

Tuloslaskelmassa

         

-0,2

Laajassa tuloslaskelmassa

         

0,3

Toteuttamiset

         

-0,5

Kirjanpitoarvo 31.12.

         

6,2

               

Raportointikauden lopussa hallussa olevista varoista kirjatut voitot ja tappiot yhteensä  

Rahoitustuotoissa ja -kuluissa

   

0,0

                 
                 

Rahoitusriskien hallinta

 

Riskienhallinnan periaatteet

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin liiketoiminnan ja strategian toteuttamiseksi riittävä ja kilpailukykyinen rahoitusasema ja minimoida markkinariskien vaikutuksia konsernin tulokseen, taseeseen ja kassavirtoihin. Riskikeskittymät pyritään tunnistamaan ja suojaamaan tarvittavin osin. Konsernin liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä, kuten markkina-, likviditeetti-, luotto- ja vastapuoliriskejä. Konsernin hyödykeriskeistä sähkön hintariskiä seurataan aktiivisesti ja sitä hallitaan hintakiinnitetyillä sähkötuotteilla. Konserni lopetti sähköjohdannaisten käytön 2016.

                 
                 

Riskienhallinnan organisaatio

Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty Posti Group Oyj:n konsernirahoitukseen hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoitus vastaa koko konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskien hallinnasta tehden läheistä yhteistyötä liiketoimintojen kanssa. Liiketoiminnot vastaavat toimintaansa liittyvien rahoitusriskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista konsernirahoitukseen. Asiakassaamisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan liiketoiminnan myyntiorganisaatiossa. Posti Kiinteistöt vastaa sähkön hintariskin hallinnasta.

                 
                 

Markkinariskit

 

Valuuttariski

Valuuttariskin hallinnan tavoitteena on pienentää valuuttariskiä konsernin kannalta optimaaliselle tasolle sekä parantaa kannattavuusseurannan läpinäkyvyyttä ja tuloksen ennustettavuutta. Konsernin transaktioriski koostuu pääasiassa valuuttamääräisistä saamisista, veloista ja sitoumuksista. Pääperiaatteena on suojautua taseessa olevalta transaktioriskiltä täydellisesti. Suojaamattomia positioita sallitaan konsernin rahoituspolitiikassa määritellyissä rajoissa. Konserniyhtiöiden lainat emoyhtiöstä ovat tytäryhtiön kotivaluutassa, jolloin tytäryhtiöllä ei ole rahoitussopimuksiin liittyvää valuuttariskiä. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä 8,0 miljoonan euron nimellisarvosta valuuttajohdannaisia, joilla on suojattu valuuttamääräisiä saamisia, velkoja ja sitoumuksia. Konserni altistuu taseen muuntoeroriskille euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin tehtyjen sijoitusten kautta. Translaatioriskin hallinnan tavoitteena on, että valuuttakurssimuutokset eivät aiheuta merkittäviä muutoksia konsernin nettovelkaisuusasteessa. Tilinpäätöshetkellä konserni ei ole suojannut translaatioriskiä liittyen ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyihin sijoituksiin.

                 

Ruplan kurssin voimakkaan vaihtelun vuoksi konserni on ottanut ruplan ja ruplamarkkinoiden kehityksen erityiseen tarkkailuun. Rahoituspolitiikan mukaisesti Venäjän tytäryhtiöihin tehtyjä oman pääoman ehtoisia sijoituksia ei ole suojattu. Korkeiden suojauskustannusten vuoksi konserni on toistaiseksi myös lopettanut emoyhtiön ruplasaamisten suojaamisen. Paikallista operatiivista transaktioriskiä suojataan vallitsevasta markkinatilanteesta riippuen. Vuonna 2016 Itella Venäjän USD-määräisiä vuokramaksuja on ajoittain suojattu 3-6 kk:n aikajänteellä. Yksittäisen suojauksen keskimääräinen koko on ollut 2,2 miljoonaa USD.

                 

Rahoitusinstrumenttien merkittävimmät transaktioriskit tilinpäätöshetkellä

                 

2016

EUR-yhtiöt

         

RUB-yhtiöt

 

miljoonaa euroa

RUB

SEK

NOK

PLN

USD

 

USD

 

Myyntisaamiset ja ostovelat

0,5

-1,8

-0,1

-

5,3

 

-0,1

 

Lainat ja pankkitilit *)

29,0

-0,9

-1,9

1,2

0,2

 

0,0

 

Johdannaiset **)

-

0,9

1,9

-1,1

-

 

3,4

 

Avoin positio

29,5

-1,8

-0,1

0,0

5,5

 

3,3

 
                 

2015, oikaistu

EUR-yhtiöt

         

RUB-yhtiöt

 

miljoonaa euroa

RUB

SEK

NOK

PLN

USD

 

USD

 

Myyntisaamiset ja ostovelat

0,1

-2,7

-0,3

0,0

3,0

 

0,2

 

Lainat ja pankkitilit *)

14,8

-2,6

0,8

1,6

0,4

 

0,0

 

Johdannaiset **)

-

2,6

-1,2

-1,5

-

 

-

 

Avoin positio

14,8

-2,7

-0,7

0,1

3,4

 

0,2

 
                 

2014, oikaistu

EUR-yhtiöt

         

RUB-yhtiöt

 

miljoonaa euroa

RUB

SEK

NOK

PLN

USD

 

USD

 

Myyntisaamiset ja ostovelat

-0,2

0,2

-0,2

0,0

0,4

 

0,5

 

Lainat ja pankkitilit *)

11,8

3,1

0,3

1,6

0,4

 

0,0

 

Johdannaiset **)

-11,8

-3,0

-0,3

-1,5

-

 

-

 

Avoin positio

-0,2

0,2

-0,2

0,1

0,8

 

0,5

 
                 

*) Sisältää rahavarat, korolliset saamiset ja velat

 

**) Sisältää suojaustarkoituksessa pidettävät johdannaiset

 
                 

Valuuttojen herkkyysanalyysi perustuu muissa kuin konserniyhtiöiden omassa toimintavaluutassa oleviin eriin taseessa tilinpäätöshetkellä. Analyysi sisältää vain rahoitusinstrumenteista johtuvat valuuttariskit. Tällä tavalla laskettuna euron valuuttakurssin 10 % vahvistuminen kaikkiin valuuttoihin nähden tilinpäätöshetkellä vaikuttaisi -3,9 (2015: -1,7, 2014: -0,7) miljoonaa euroa konsernin tulokseen ennen veroja. Vastaavasti dollarin valuuttakurssin 10 % vahvistuminen ruplaan nähden vaikuttaisi +0,3 (2015: 0,0, 2014: 0,1) miljoonaa euroa konsernin tulokseen ennen veroja.

                 

Merkittävimmät translaatioriskit tilinpäätöshetkellä

 
                 

Nettosijoitukset

               

miljoonaa euroa

     

RUB

SEK

NOK

PLN

 

2016

     

99,7

25,1

7,2

7,1

 

2015

     

83,0

18,4

5,6

6,9

 

2014

     

120,4

23,8

16,2

6,8

 
                 
                 
                 

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille sijoitustensa ja korollisten velkojensa kautta. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkokulut ja tasoittaa korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta konsernin tuloslaskelmassa. Rahoituspolitiikassa on määritelty vaihteluväli velkasalkun keskimääräiselle korkosidonnaisuusajalle. Likvidien varojen osalta korkoriskin hallinnan tavoitteena on rajoittaa korkomuutosten vaikutusta varojen käypään arvoon. Korollisten saatavien ja velkojen korkoriskiä voidaan suojata hajauttamisen lisäksi koronvaihto-, korko-optio- ja korkotermiinisopimuksilla.

                 

Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli korollisia velkoja 132,1 (2015: 290,3; 2014: 295,5) miljoonaa euroa ja korollisia saamisia 215,1 (2015: 353,8; 2014: 196,5) miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä konsernin kaikki korolliset lainat olivat kiinteäkorkoisia. Näistä osa on suojattu koronvaihtosopimuksella. Konserni on soveltanut käyvän arvon suojauslaskentaa lainaa suojaavalle koronvaihtosopimukselle 30.6.2015 asti, jonka jälkeen suojauslaskenta muuttui tehottomaksi. Tämän johdosta suojauslaskenta on lopetettu 1.7.2015 alkaen.

                 

Korolliset saamiset ja velat koronmuutoksen ajankohdan mukaan ryhmiteltyinä

                 

2016

               

miljoonaa euroa

     

alle 1 v.

1–5 v.

yli 5 v.

Yhteensä

 

Korolliset saamiset

     

-192,2

-20,8

-1,6

-214,6

 

Joukkovelkakirjalaina

     

99,9

   

99,9

 

Rahoitusleasingvelat

     

12,3

19,2

0,2

31,6

 

Muut velat

     

0,2

0,4

 

0,6

 

Nettovelka

     

-79,9

-1,3

-1,4

-82,5

 

Koronvaihtosopimusten vaikutus

         

Yhteensä

     

-79,9

-1,3

-1,4

-82,5

 
                 

2015

               

miljoonaa euroa

     

alle 1 v.

1–5 v.

yli 5 v.

Yhteensä

 

Korolliset saamiset

     

-319,3

-33,0

-1,5

-353,8

 

Joukkovelkakirjalaina

     

150,4

99,8

 

250,2

 

Rahoitusleasingvelat

     

13,2

26,3

 

39,5

 

Muut velat

     

0,0

0,5

 

0,6

 

Nettovelka

     

-155,7

93,6

-1,5

-63,6

 

Koronvaihtosopimusten vaikutus

0,0

   

0,0

 

Yhteensä

     

-155,7

93,6

-1,5

-63,6

 
                 

2014

               

miljoonaa euroa

     

alle 1 v.

1–5 v.

yli 5 v.

Yhteensä

 

Korolliset saamiset

     

-162,7

-33,8

 

-196,5

 

Joukkovelkakirjalaina

       

251,3

 

251,3

 

Rahoitusleasingvelat

     

11,8

32,1

 

43,9

 

Muut velat

     

0,2

0,1

 

0,3

 

Nettovelka

     

-150,8

249,7

 

98,9

 

Koronvaihtosopimusten vaikutus

70,0

-70,0

 

0,0

 

Yhteensä

     

-80,8

179,7

 

98,9

 
                 

Korkojen yhden prosenttiyksikön nousu tilinpäätöshetkellä vaikuttaisi konsernin tulokseen ennen veroja seuraavan 12 kuukauden aikana +0,1 (2015: -0,1, 2014: -0,3) miljoonaa euroa.

                 
                 

Sähkön hintariski

Sähkön hintariskin hallinnan tavoitteena on pienentää sähkön hinnan vaihtelusta syntyvää volatiliteettia konsernin kassavirroissa ja tuloksessa. Konserni hyödyntää hintakiinnitettyjä sähkötuotteita pienentääkseen sähköhankintoihinsa liittyvää hintariskiä. Heinäkuuhun 2016 asti konserni hyödynsi suojauksissa vakioituja, markkinoilla noteerattuja johdannaistuotteita. Sähköjohdannaisia käytettiin ainoastaan suojaustarkoituksessa, mutta IFRS:n tarkoittama suojauslaskenta ei ollut käytössä.

                 
                 
                 

Johdannaissopimukset

 

2016

               

miljoonaa euroa

     

Nimellisarvo

Netto

käypä arvo

Posi-

tiivinen

käypä arvo

Nega-

tiivinen

käypä arvo

 

Valuuttatermiinit, ei suojauslaskennassa

4,6

0,0

0,0

0,0

 

Valuuttatermiinit, suojauslaskennassa

3,4

0,0

-

0,0

 
                 

2015

               

miljoonaa euroa

     

Nimellisarvo

Netto

käypä arvo

Posi-

tiivinen

käypä arvo

Nega-

tiivinen

käypä arvo

 

Valuuttatermiinit, ei suojauslaskennassa

8,6

0,0

0,1

0,0

 

Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa

70,0

1,9

1,9

   

Sähköjohdannaiset, ei suojauslaskennassa

2,5

-0,9

 

-0,9

 
                 

2014

               

miljoonaa euroa

     

Nimellisarvo

Netto

käypä arvo

Posi-

tiivinen

käypä arvo

Nega-

tiivinen

käypä arvo

 

Valuuttatermiinit, ei suojauslaskennassa

47,9

1,9

2,2

-0,2

 

Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa

70,0

3,9

3,9

-

 

Sähköjohdannaiset, ei suojauslaskennassa

4,1

-0,6

0,0

-0,6

 
                 
                 
                 

Rahoitusinstrumenttien netottaminen

 

Johdannaisvarat

       

2016

2015

2014

 

Bruttomäärinä taseessa esitetyt johdannaisvarat

0,0

2,0

6,0

 

Nettoutusjärjestelyn alaisiin varoihin liittyvät johdannaisvelat

0,0

0,0

0,2

 

Nettomäärä

       

0,0

1,9

5,8

 
                 
                 

Johdannaisvelat

       

2016

2015

2014

 

Bruttomäärinä taseessa esitetyt johdannaisvarat

0,1

0,9

0,9

 

Nettoutusjärjestelyn alaisiin varoihin liittyvät johdannaisvelat

0,0

0,0

0,2

 

Nettomäärä

       

0,0

0,9

0,6

 
                 

Johdannaissopimusten yleinen nettoutusjärjestely on voimassa vastapuolen sopimusrikkomus-, maksukyvyttömyys- tai konkurssitilanteissa. Johdannaisia ei ole netotettu taseessa.

                 
                 

Likviditeettiriski

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskillä tarkoitetaan sitä, että konsernin likviditeettireservi ei riitä kattamaan konsernin sitoumuksia tai investointimahdollisuuksia tai että tarvittavan jälleen- tai lisärahoituksen kustannus on poikkeuksellisen korkea. Konsernin kassavirtojen suuren päivittäisen vaihtelun aiheuttaman likviditeettiriskin minimoimiseksi panostetaan kassanhallintaan ja likviditeettisuunnitteluun. Rahavarojen lisäksi konsernilla on rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi kaikissa tilanteissa rahoitusreservinä sitova 150,0 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti, joka erääntyy vuonna 2019 sekä ei-sitova 200,0 miljoonan euron yritystodistusohjelma.

                 

Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli likvidejä varoja sekä käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä 309,9 (2015: 408,8; 2014: 334,5) miljoonaa euroa. Likvideihin varoihin sisältyvät rahavarat sekä jälkimarkkinakelpoiset sijoitukset, joiden jälkimarkkinakelpoisuus on turvattu sekä liikkeellelaskun likvidin koon että liikkeellelaskijan luottokelpoisuuden johdosta. Lisäksi konsernilla oli käyttämätöntä yritystodistusohjelmaa tilinpäätöshetkellä 200,0 (2015: 200,0; 2014: 200,0) miljoonaa euroa.

                 

Rahoitusvelkojen ja johdannaisten sopimusperusteiset rahavirrat, jotka sisältävät korot

 
                 

2016

               

miljoonaa euroa

 

2017

2018

2019

2020

2021–

Yhteensä

 

Joukkovelkakirjalainat

 

104,6

       

104,6

 

Rahoitusleasingvelat

 

13,0

18,8

0,6

0,2

0,2

32,8

 

Muut velat

 

0,2

0,4

     

0,5

 

Ostovelat

 

70,9

       

70,9

 

Johdannaiset:

               

Valuuttajohdannaiset, suoritettavat rahavirrat

 

-0,1

       

-0,1

 

Valuuttajohdannaiset, saatavat rahavirrat

 

0,0

       

0,0

 

Yhteensä

 

188,5

19,2

0,6

0,2

0,2

208,8

 
                 

2015

               

miljoonaa euroa

 

2016

2017

2018

2019

2020–

Yhteensä

 

Joukkovelkakirjalainat

 

161,2

104,6

     

265,8

 

Rahoitusleasingvelat

 

14,2

27,1

0,1

0,0

0,2

41,6

 

Muut velat

 

0,0

0,5

     

0,6

 

Ostovelat

 

54,8

       

54,8

 

Johdannaiset:

               

Korkojohdannaiset, nettoarvo

 

-2,2

       

-2,2

 

Valuuttajohdannaiset, suoritettavat rahavirrat

 

0,0

       

0,0

 

Valuuttajohdannaiset, saatavat rahavirrat

 

-0,1

       

-0,1

 

Sähköjohdannaiset, suoritettavat rahavirrat

 

0,7

0,2

     

0,9

 

Yhteensä

 

228,7

132,4

0,1

0,0

0,2

361,4

 
                 

2014

               

miljoonaa euroa

 

2015

2016

2017

2018

2019–

Yhteensä

 

Joukkovelkakirjalainat

 

11,2

161,2

104,6

   

277,0

 

Rahoitusleasingvelat

 

13,1

33,3

0,0

0,0

0,7

47,1

 

Muut velat

 

0,0

0,1

     

0,2

 

Ostovelat

 

51,0

       

51,0

 

Johdannaiset:

               

Korkojohdannaiset, nettoarvo

 

-2,1

-2,1

     

-4,2

 

Valuuttajohdannaiset, suoritettavat rahavirrat

 

0,1

       

0,1

 

Valuuttajohdannaiset, saatavat rahavirrat

 

-2,5

       

-2,5

 

Sähköjohdannaiset, suoritettavat rahavirrat

 

0,4

0,2

0,0

   

0,6

 

Yhteensä

 

71,3

192,7

104,7

0,0

0,7

369,3

 
                 

Rahoitusleasingvelat ovat tosiasiallisesti vakuudellisia, sillä maksujen laiminlyönnin tapahtuessa oikeudet vuokrattuun omaisuuteen siirtyvät takaisin vuokranantajalle. Muut lainat ovat vakuudettomia.

                 
                 

Luotto- ja vastapuoliriski

Konsernin likvidit varat sijoitetaan hallitukselta saatujen valtuuksien puitteissa hyvän luottokelpoisuuden omaavien yritysten, pankkien ja valtioiden velkasitoumuksiin ja joukkovelkakirjalainoihin sekä pankkitalletuksiin. Johdannaissopimuksia tehdään vain vakavaraisten pankkien ja luottolaitosten kanssa. Sijoitusten ja johdannaissopimusten tasearvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää. Rahoitustoiminnasta ei ole aiheutunut luottotappioita tilikauden aikana.

                 

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät eivät ole olennaisia johtuen konsernin suuresta asiakaskannasta. Myyntisaamisten tasearvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää. Tilikaudella on kirjattu luottotappioita 1,0 (2015: 0,7, 2014: 1,5) miljoonaa euroa.

                 

Myyntisaamisten ikäjakauma:

 
                 

miljoonaa euroa

       

2016

2015

2014

 

Erääntymättömät myyntisaamiset

199,3

164,8

174,8

 

1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset

19,0

21,4

15,9

 

31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset

2,0

3,0

3,0

 

61–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset

1,0

1,6

0,8

 

91–180  päivää erääntyneet myyntisaamiset

1,9

0,0

0,6

 

181–365 päivää erääntyneet myyntisaamiset

3,6

0,0

0,1

 

Yhteensä

       

226,8

190,8

195,3

 
                 
                 
                 

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa liiketoimintojen tarvitsema rahoitus ja konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa. Vaikka konsernilla ei ole luottoluokituslaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta, on tavoitteena ylläpitää pääomarakenne, joka oikeuttaisi hyvään luottoluokitukseen (investment grade). Yhtiön hallitus arvioi pääomarakennetta säännöllisesti. Konsernin lainasopimuksiin liittyvät kovenantit ovat tavanomaisia ehtoja, jotka muun muassa rajoittavat vakuuksien antoa, liiketoiminnan oleellista muuttamista sekä omistajuudessa tapahtuvia määräenemmistömuutoksia. Konserni on täyttänyt kovenanttiehdot tilikausina 2016, 2015 ja 2014. Konsernin lainasopimuksissa ei ole tunnuslukukovenantteja.

                 

Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä omavaraisuusasteella, nettovelalla ja nettovelkaantumisasteella.  

                 
                 

Nettovelka

       

2016

2015

oikaistu

2014

oikaistu

 

Korolliset lainat

132,1

290,3

295,5

 

Rahavarat

82,0

130,1

98,7

 

Maturiteetiltaan yli 3 kuukauden sijoitukset

77,9

128,8

85,8

 

Määräaikaistalletukset

54,7

95,0

12,0

 

Yhteensä

       

-82,5

-63,6

98,9

 
                 

Omavaraisuusaste, %

54,9

46,9

45,0

 

Nettovelkaantumisaste (gearing), %

-13,6

-10,9

17,9