Vuosikertomus 2016

Yhteiskunta

Yksi postimerkillä varustettu kirje kuukaudessa

Postit ovat suuressa murroksessa Euroopassa digitalisaation vähentäessä jaettavan postin määrää voimakkaasti. Laskevat volyymit, tiukka sääntely ja kustannusten yleinen nousu nostavat jaettavien tuotteiden yksikkökustannuksia merkittävästi. Jaettavaa postia on tänään 30 prosenttia vähemmän kuin viisi vuotta sitten.

Posti on ainoa toimija Suomessa, jolla on koko maan kattava viisipäiväinen jakelupalvelu. Yleispalveluvelvoitteen mukaisena toimialueena on koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Viestintävirasto valvoo velvoitteen toteutumista.

Postilakia muutettiin kesäkuussa 2016. Muutoksen myötä postimarkkina on vapaan kilpailun piirissä. Toisin sanoen muut toimijat voivat jakaa postia missä ja milloin tahansa ilman jakelupäivävelvoitetta. Postille jäi kuitenkin viisipäiväinen jakeluvelvoite koko maassa, mikä asetti Postin eriarvoiseen kilpailutilanteeseen muiden toimijoiden kanssa.

Postin yleispalveluvelvoite koskee enää hyvin pientä osaa postilähetyksiä, käytännössä postimerkillä varustettuja kirjeitä ja kortteja. Vuonna 2016 Posti toimitti yli kaksi miljardia lähetystä. Niistä noin 109 miljoonaa kappaletta  (alle 6 prosenttia) kuului yleispalveluvelvoitteen piiriin. Joulukortteja näistä oli 28 miljoonaa. Joulukorttien lähettäminen keskittyy muutamille viikoille.

Suomalaiset saavat tällä hetkellä keskimäärin noin 11 postimerkillä lähetettyä kirjettä vuodessa eli noin yhden kirjeen kuukaudessa. Mitä vähemmän on jaettavaa, sitä suuremmat ovat yksittäisen lähetyksen kustannukset. Asioita on tehtävä uudella tavalla kustannusten hillitsemiseksi, muuten yleispalvelun ylläpitäminen tulevaisuudessa on taloudellisesti uhattuna. Postilain toisen vaiheen muutos on käsiteltävänä. Uuden postilain on määrä tulla voimaan 1. kesäkuuta 2017. 

Posti jakoi vuoden aikana postilain mukaisesti yleispalveluun kuuluvat lähetykset viitenä arkipäivänä viikossa kaikkiin talouksiin. Vaikeakulkuisilla alueilla poikettiin viisipäiväisestä jakelusta keskimäärin 91 talouden kohdalla (sallittu enintään 300). Vuoden aikana Postissa käsiteltiin 1 910 tavallisiin kirjeisiin liittyvää tiedustelua. Näistä ratkaisemattomiksi jäi 652, kadonneiksi todettiin 456 ja löytyneiksi 802 lähetystä. Tavallisiin kirjelähetyksiin kohdistuneiden tiedustelujen osuus oli 0,00024 prosenttia kokonaisvolyymistä.

 


Postimuseon juhlavuosi

Postimuseo on 90-vuotias vireä toimija. Vuonna 1926 perustettu museo tutkii, tallentaa ja esittää postitoiminnan, viestinvälityksen sekä tieto- ja tavaraliikenteen ilmiöitä niin historiassa kuin nykyhetkessä. Postimuseosäätiön ylläpitämä museo sijaitsee Tampereella museokeskus Vapriikissa. Sen kokoelmiin kuuluvat muun muassa Postin esine- ja kuva-aineistot sekä kaikki Suomessa julkaistut postimerkit. Postimuseosta löytyy myös alan erikoiskirjasto.

Suomalainen postimerkki täytti vuonna 2016 peräti 160 vuotta. Ensimmäisten postimerkkien malliarkki ja merkkien valmistuksessa käytetty leimasin ovat esillä Postimuseossa. Postimuseo vastaa Postin lähes 400-vuotiseen yrityshistoriaan liittyvistä säilytys-, esitys- ja tietopalveluista. Myös Postin taidekokoelman hoito on museon vastuulla.

Postimuseon muutto Helsingistä Tampereelle (2013–2014) on osoittautunut erinomaiseksi ratkaisuksi. Museon kävijämäärät ovat kolminkertaistuneet, ja yleisöpalaute on ollut myönteistä. Vuosi 2016 oli ennätysvuosi; kävijöitä oli kaikkiaan 168 784. Vilkas tapahtumatoiminta ja päiväkodeista yliopistoihin ulottuva opetustyö ovat museon arkea. Postimuseo tekee tutkimusyhteistyötä eri yliopistojen kanssa ja julkaisee sekä digitaalisesti että perinteisinä kirjoina tutkimustyön tuloksia. Yhtenä tutkimuksen painopisteenä on ollut kriisiaikojen viestintä ja sota-aikainen kirjeenvaihto.

Vuonna 2016 näyttelytoiminnassa olivat esillä salainen jääkäriposti, kaikki joulun merkit, huumorilehti Pahkasian tarina ja Postin pitkän historian ja nykypäivän haasteiden esittely Viestinviejät-näyttelyssä. Postimuseo on tuonut esille postin kuljetusvälineiden muutosta ja kunnostanut ensimmäisen sähkökäyttöisen jakeluauton, Elcatin, vuodelta 1992. Auto oli esillä Pakettiraketit-näyttelyssä valtakunnallisessa auto- ja tiemuseo Mobiliassa. Postimuseo toimii lukuisten eri toimijoiden kanssa ja on mukana kansainvälisissä verkostoissa. Suomi 100 -juhlavuonna Postimuseossa on luvassa erikoisohjelmaa!

 


Läpinäkyvyys ja kannattavuus taloudellisen vastuun ytimessä

Postin taloudellisen vastuun ytimessä ovat läpinäkyvyys ja kannattavuus. Posti haluaa kasvaa kannattavasti, koska vain taloudellisesti terve yritys voi toteuttaa yritysvastuutaan. Posti noudattaa vastuullisia liiketoimintatapoja kaikessa toiminnassaan.

Posti suunnittelee talouttaan pitkäjänteisesti ja ennakoiden muutoksia markkinoissa, asiakastarpeissa ja riskikuvassaan sekä Suomessa että kansainvälisesti. Posti kehittää innovatiivisia ja tehokkaita ratkaisuja sekä fyysisiin että sähköisiin palveluihin.

Posti on markkinaehtoisesti toimiva valtionyhtiö. Postin toiminta perustuu kokonaan asiakkailta saataviin tuloihin. Posti kantaa taloudellista vastuuta uudistamalla liiketoimintaansa ja vahvistamalla kannattavuutta strategian mukaisesti.

Postin taloudellisina tavoitteina on, että yhtiön liikevoittoprosentti on yli 5 prosenttia, sijoitetun pääoman tuotto on vähintään 10 prosenttia, nettovelkaantumisaste on enintään 35 prosenttia ja vuonna 2018 konsernin liikevaihdosta yli 10 prosenttia tulee uusilta liiketoiminta-alueilta. Postin toiminnan taloudelliset vaikutukset ovat verrattavissa pankki- ja teletoimialaan, koska palveluiden käyttäjinä on kuluttajien lisäksi satoja tuhansia yrityksiä ja julkisen sektorin toimijoita päivittäin.

Taloudelliset vaikutukset tuloslaskelman mukaan

Taloudelliset vaikutukset

Posti tukee kehitystä ja hyvinvointia maanlaajuisesti. Konsernin toiminta kattaa koko maan. Posti on merkittävä työllistäjä Suomessa. Vuoden 2016 lopussa Posti työllisti 20 497 henkilöä Suomessa. Työn lisäksi Postin toiminta tuo hyvinvointia ja verotuloja koko Suomelle.

Postin työntekijöiden maantieteellinen jakauma Suomessa 31.12.2016

Työntekijöiden maantieteellinen jakauma